tiistai 25. marraskuuta 2014

Minä ja vain minä

Tällä kertaa tulee hyvin oman navan ympärillä pyörivä postaus :D

Jospa vaikka ensin esittelen uusimet kirppislöytäni MINULLE ja sen jälkeen horisen laihdutukseen liittyvää turinaa ja tarinaa.

 Vila paita 3,50€

 Vila neuletakki 3,50€

Huivi 2,50€

Huivi 1€

Housuja, shortsist ja paitoja 0€
Kirppiksen "ota tästä"-laatikosta.


Nyt, kun vartalosta on karissut kilo jos toinenkin ja vartaloon alkaa taas piirtymään kurveja muhkuramuotojen sijaan, olen kiinnostuneempi ulkonäöstäni, kuin mitä olin ennen. Voin edelleenkin lähteä ovesta ulos ilman meikkiä ja tukkakin vähän takussa, mutta olen kuitenkin laittanut hiuksia vähän useammin, kuin mitä ennen. Ja ripsiväriäkin olen toisinaan laittanut ns. arkenakin. Suurin muutos näkyy kuitenkin siinä, miten pukeudun.

En silläkään saralla ole mitään järisyttävää muutosta tehnyt, mutta ennen valitsin vaatehuoneesta lähinnä sen ensimmäisen peruspaidan, joka käteeni osui. Nyt käytän vähän enemmän aikaa vaatteiden valintaan. Olen myös miettinyt sitä, että mikä pukee uudistuvaa vartaloani ja mikä ei...ja koittanut pukeutua sitten hieman sitä silmällä pitäen.

Olen lyhyt. Vain vaivaiset 163,5 cm on meikäläiselle vartta annettu, joten se luo omat ongelmansa pukeutumisen suhteen. Housut ovat monasti liian pitkät ja moni mekkokin on pituudeltaan hieman liian pitkä, jolloin se luo vaikutelman entistäkin lyhyemmästä (ja lihavammasta) ihmisestä. Ei kiva.

Toisaalta, jos jotain huonoa, niin myös jotain hyvääkin. Olen vartalomalliltani X, eli lantioni kulkee aikalailla samassa linjassa hartioideni kanssa ja rakenteellisesti omaan melko kapean vyötärön. Tosin juuri tällä hetkellä se kapea vyötärö on läskien peitossa. Mutta kunhan se kapea vyötärö tulee sieltä esiin, niin pystyn korostamaan sitä vielä entisestään, kun valitsen tietyntyyliset vaatteet.

Ulkonäkö on sinänsä ihmisen elämässä melko mitätön asia, sillä fakta on kuitenkin se, että se ei ole pysyvää. Ennemmin tai myöhemmin se rapistuu meistä jokaisella. En koskaan ole ollut mitenkään järettömän kiinnostunut ulkonäöstäni ja ehkä juuri siksi olen hyvin pitkälti kokenut, että ylimääräiset kiloni eivät haittaa päivittäistä elämääni. Kun kävimme kesällä reissussa, käytin aivan surutta bikineitä, vaikka vaakalukema huiteli yli 10 kg ylipainon puolella. Käytin bikineitä myös silloin, kun vaakalukema oli 86kg ja ylipainoa oli siis lähes 20 kg. Myönnän, että en ehkä ollut järin söpö näky, mutta jos joku ei kestä katsoa, niin katseen pystyy melko helposti kyllä kääntämään pois.

Toisaalta, olen kyllä laihduttanut kerran, jos toisenkin. Joten ei se nyt aivan se ja sama ole, että mikä lukema vaakaan piirtyy ja miltä näytän, kun peiliin kurkkaan. Mutta pääpiirteittäin olen kuitenkin voinut olla ihan kohtalaisen tyytyväinen. Tai vaikka en välttämättä tyytyväinen, niin en myöskään siinä määrin tyytymätön, että olisin kokenut ulkonäköni ja painoni jatkuvasti suurena, elämääni vaikuttavana ongelmana.
Toisinaan olen kyllä kokenut, että ulkonäköni ja painoni on ongelma. Ja tällöin olen sitten tehnyt asialle jotakin, eli vaihtanut sen suklaapatukan porkkanaan ja pudottanut painoa.

Laihdutin muutama vuosi sitten 23 kg, ellen nyt aivan väärin muista. Luulin, että kun olen hoikempi, olen myös onnellisempi. Mutta ei se mennyt niin. Toki olin iloinen siitä, että vaatteet istuivat. Ja toki olin iloinen siitäkin, että mahduin taas liian pieneksi jääneisiin vaatteisiini. Mutta en kuitenkaan voi sanoa, että "onnen määrä" olisi sinänsä kasvanut. Joten laiduttamalla ei onneton muutu onnelliseksi, eikä onnellinenkaan onnellisemmaksi. Mutta toki ne pienet asiat mm. vaatteiden paremmin istumisen suhteen ovat sellaisia, jotka tuottavat iloa. Joten voin sanoa saaneeni tuolloin elämääni lisää ilon aiheita. Ja samoja tunteita koen myös tällä kertaa.

Manasin muutama päivä sitten siitä, miten housut ei hitto soikoon pysy millään ylhäällä, vaan ne valuu koko ajan alemmas ja saan olla niitä siis jatkuvasti kiskomassa takaisin ylös...kun olin aikani manannut tätä asiaa, löysi aivosoluni nimeltä A, aivosolun B. Ja silloin välähti. Ne housut valuvat alas, koska ne ovat liian ISOT!! Ja niin loppui ärsytys ja tilalle tuli ilo ja riemu :D

Kävin tänään vaa-alla. Viimeksi olen punninut itseni 13.11, eli vajaa 2 viikkoa sitten. Tuolloin painoin 71,2 kg ja tänään vaakalukema oli 69,6 kg. Paino on ollut siis melko jyrkässä laskussa, vaikka mielestäni olen kyllä syönyt samalla tavalla, kuin mitä ennen. Mutta olen selvästikin väärässä syömisten suhteen, joten koitan jatkossa taas panostaa ruokamäärän nostamiseen. Normaalipainoon on matkaa 2,8 kg joten vielä on muutama kilo pudotettavaa ihan jo terveyttäkin ajatellen. Ja täytyy kyllä myöntää, että odotan tuota 3 kg pudotusta enemmän, kuin kuuta nousevaa, sillä vaikka se 3 kg kuulostaa ihan mitättömän pieneltä määrältä, niin käytännössä se ei sitä ole. Alla on kuvat parin vuoden takaata, jolloin laihdutin kaikkinsensa sen 23 kg.

Sama toppi, samat caprit ja olen yrittänyt hakea parhaani mukaan myös ryhdillisesti saman asennon.
Ylemmässä kuvassa painan 69,3 kg ja alemmassa 66,7 kg. Eroa vain vaivaiset 2,6 kg, mutta muutos vartalossa on mielestäni kyllä ihan selvä.
 

 
Kyllä tuossa alemmassakin kuvassa vielä on ylimääräistä. Mutta ei mikään ihme, sillä olen tuossa kuvassa vasta juuri ja juuri normaalipainon sisällä, aivan sen ylärajalla. Mutta tuo näyttää jo hyvin pitkälti siltä, miltä haluan näyttää. Haluan saada vyötäröni takaisin ja suurimmat makkarat pois. Ja uskon vahvasti siihen, että tulen vielä haluamani saamaan :D


perjantai 21. marraskuuta 2014

Screen printing - serigrafia - kankaanpainanta

Rakkaalla lapsella on monta nimeä <3

Kävin pari viikkoa sitten aivan järjettömän innostavalla ja ihanalla kankaanpainantakurssilla, josta sain mukaani aivan loistavan tietotaidon liittyen kankaanpainantaan seulaa apuna käyttäen. Olen muutamaan otteeseen törmännyt tähän ihanaan ja upeaan kankaanpainantatapaan erilaisissa käsityöblogeissa ja nyt, piiiiitkän ja hartaan odotuksen jälkeen saan tehdä sitä myös itse. Vaikka joka päivä. Olen niin liekeissä, ettei tosikaan!!! :D

Kurssilla opettelimme rakentamaan seulan itse, sillä ostoseulat ovat kohtalaisen tyyriitä. Ainakin jos siis vertaa siihen, että mitä niille tulee hintaa, kuin ne naputtelee itse. Ja koska tässä kohtaa on mahdollista mennä sieltä, mistä aita on matalin, päädyin hankkimaan seulojeni rungot kirppikseltä.
 Taulu 2€
 
Kehykset 3€, 2€ ja 3€

 Taulu 2€

Tuunattu taulu 2€
(Ei itse tuunaamani, vaan jonkun muun)

 Taulu 2€

Yllä olevista tauluista poistin kankaat, jonka jälkeen ne toimivatkin näppärästi seulojeni kehikkoina. Pingotin kehikkoihin nitojan avulla voilee-verhokankaan ja sen jälkeen seulani olikin jo valmis. Saatavilla on myös ihka oikeaa seulakangasta hintaan 25€/m. Mutta koska voilee-kangas ajaa saman asian ja sitä myydään hintaan 3,60€/m, en joutunut ihan älyttömän montaa kertaa miettimään sitä, että kumpaan päädyn ;)

Kas tässä. Seula.

HUOM!!! Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon.
ÄLÄ laita seulaan jeesusteippiä siksi, että kangas ei lähde purkaantumaan niittien kohdalta.

Kangas nimittäin ei
a) lähde purkaantumaan, vaikka et sitä teippaisikaan
b) kuivu kohtuullisessa ajassa pesujen jälkeen sillä osa vedestä kulkeutuu jesarin alle ja se poistuu sieltä vain hiljaksiin ja salakavalasti, seulakankaan aina uudelleen ja uudelleen kostuttaen!

Kun seula oli valmis, pesty ja kuiva (ja siihen siis meni kyllä tovi, jos toinenkin), seula kalvotettiin. Yön seula vietti vessaan rakennetussa pimiössä ja aamulla se olikin sitten jo valmis valotettavaksi. Valitsin kuvia, joita voin käyttää kodissani, sekä tietenkin lastenvaatteissa! Oi, miten ihanaa...kerrassaan! Hykertelen täällä aivan innoissani...saan pikkumiehellekin vaikka 15 tähtipipoa, jos siltä tuntuu. 

Ja taitaapi muuten tuntua tosiaan juuri siltä! =D




VAROITUS!


Mikäli kuulut heihin, joita olen jouluisin muistanut pienellä paketilla, niin nyt olisi hyvä hetki lopettaa blogini lukeminen tämän postauksen osalta. Luvassa on nimittäin pieni paljastus siitä, mitä pukki on pakettiin tänä jouluna käärimässä. Joten mikäli haluat jännittää jouluun saakka (ja kuka nyt ei haluaisi, sillä pakettien aukominen jännittynein mielin on ihan huippua!) niin hus pois nyt!










Mene jo!














Ja koska et varmaankaan noudattanut neuvojani, niin omapahan oli valintasi ;)














Kas tässä...pientä kivaa pukinkonttiin.

Tiskirättejä...melko söpöjä, eikö? <3

tiistai 18. marraskuuta 2014

Vaatetta ja varjostimia

Olen muutamaan otteeseen kierrellyt paikallista kierrätyskeskusta sillä silmällä, että mikäli löydän kauniita ja edullisia varjostimia, niin ostan ne pois. Suunnitelamani on tehdä niistä "jouluvalojen" avulla yhtenäinen valaisin...mutta kuten ehkä olette jo näiden blogivuosien aikana huomanneet, suunnitelmai eivät aina (lue: lähes koskaan) etene suunnitteluvaiheesta toteutukseen saakka. Mutta en luovuta. Kunhan löydän vielä uusimpien löytöjeni lisäksi muutaman kivan varjostimen, niin meinaan kyllä saada valaisimen tehtyä :D

A-Laatukirppikseltä löysin muutaman vaatteen, sekä pinon Tieteen kuvalehtiä. Myös kaunis lyhty tarttui mukaani...se oli rakkautta ensisilmäyksellä <3

 H&M takki 80 cm 3,50€

Kivat villahaalari 90 cm 5€

 Ciraf  neule 98 cm 2,50€

 Farkku-legginssit 3€

 Fix bolero 116 cm 2€

 H&M legginssit 116 cm 1,50€
Seppälä paita 116/128 cm 2€

 H&M tunika 122/128 cm 3€

 Tieteen kuvalehdet 3,50€

 Lyhty 5€

Lampunvarjostimet 3€/kpl

Olen puuhastellut viime aikoina melko paljon. Ompelukurssista teille jo taisin ohimennen mainitakin, mutta olen kurssitellut itseäni toisellakin, kerrassaan loistavalla kurssilla. Olen myös ommellut joululahjoja ja osa on jo valmiinakin...mikä on siis melko harvinaista :D 

Näistä lisää lähitulevaisuudessa ;)


torstai 13. marraskuuta 2014

Sovitusnukke

Tähän postaukseen saan näppärästi ympättyä useammankin asian, joista tykkään jutella. Eli kirppistelyn, tuunauksen ja painonpudotuksen, sillä tällä kertaa ne kaikki kuuluvat jollakin tavalla toinen toisiinsa.

Aloitetaan kirppistelystä. Olen siis kirppistellyt ja tässä uusin löytöni. Hurjan hieno ja näppärä sovitusnukke, jollaisesta olen jo tovin haaveillut. En tosin ole aivan varma siitä, että mitä sillä tehdään, mutta jos mulla kuitenkin on sille jonkinlainen käyttötarkoitus, niin se varmaan riittää? :D

Olen kyllä oikeasti kiinnostunut saamaan neuvoja ja vinkkejä siitä, että miten tuota kuuluu käyttää ja miten sitä siis voisi hyödyntää. Joten mikäli Teillä on antaa vinkkejä, otan ne lämpimästi vastaan.


 Sovitusnukke 15€

Ja sitten siihen tuunaamisosioon. Esikoinen kävi jokunen aika sitten vaatekaappiaan läpi, poistaen sieltä kaikki ne vaatteet, joita hän ei enää käytä. Suurin osa niistä "dumpatuista" vaatteista oli liian pieniä, mutta joukkoon mahtui myös muutama sellainen vaate, joista tyttö ei vain enää pitänyt. Yksi näistä vaatteista oli tämä alla näkyvä hame. 

  
Mun nähdäkseni tämä kyllä muuntuu helposti muuksikin, kuin vain hameeksi...joten kysyin tytöltä, että onko tässä muuta vikaa kuin vain se, että tämä vaate on nimenomaan hame. Ei kuulemma ollut. Niinpä sitten pyysin tyttöä pukemaan sen päälleen väärinpäin. Ja tyttö teki työtä käskettyä.


Ja niin hameesta sitten tuli paita.
 
Ainakin melkein. Se nimittäin unohtui toviksi, jos toiseksikin tuonne "keskeneräiset ompelukset"-pussiin (jossa on edelleen myös ne ompeluhuoneen uudet verhot!). Mutta nyt se on kaivettu sieltä esiin ja aseteltu Minnan päälle. Ja ennen kuin kysytte, niin kyllä. Sen, tai voisin melkeenpä jopa sanoa, että HÄNEN nimensä on Minna :D
 
Paita on vain aseteltu Minnan päälle, sillä haluan siihen vielä pieniä muokkauksia ennen, kuin huristelen sen paidaksi. Mutta paita siitä on siis kuitenkin tulossa heti, kun vaan löydän tovin ylimääräistä aikaa :)

Ja sitten siihen painonpudotukseen.

Tilanne on nyt se, että Minna on pienempi, kuin minä. Ja se vähän kaihertaa, sillä minnan kaulassa lukee himmeällä 38. Mittaisin RY, VY ja LY mittoja ja ero on kaikissa kohdissa 6-11,5 cm, eli en ole itse lähelläkään kokoa 38. Mutta uskon kyllä vakaasti siihen, että se päivä tulee vielä joskus vastaan, kun voin sanoa olevani Minnan kanssa samaa kokoa. Joten en ota tästä nyt sen kummempaa stressiä :D

Kävin tänään vaa-alla. Lunttasin blogistani ja vajaa 4 viikkoa sitten olen painanut 72,8 kg. Tänään painan 71,2 kg, joten paino on siis pudonnut 1,6 kg vajaassa kuukaudessa. 
Ei mikään järetön tahti, mutta eipä mulla toisaalta mikään kiire olekkaan. En tosin nyt aivan ymmärrä itseäni, sillä yleensä olen sitä mieltä, että heti-mulle-kaikki-nyt. Ja nyt sitten ei muka ole mikään kiire?!

Matkaa tavoitepainoon on enää vain 0,3 kg, joten nyt lienee aika ottaa uutta tavoitetta esiin. Ja uusi tavoitteeni on 66,8 kg, joka on samalla normaalipainoni yläraja. Matkaa tavoitteeseen on 4,4 kg ja tavoitteen saavutan...joskus. En tiedä milloin. Jos painoni putoaa jatkossakin noin 400g/viikko, niin silloin se tarkoittaa sitä, että siihen menee aikaa 11 viikkoa. Joten saavuttaisin normaalipainon ensi vuonna, tammikuun loppun mennessä. 
Ajatuksena se tuntuu melko...no en oikein tiedä. Sinne on kyllä vielä todella pitkä aika. Ja kyllähän sitä toivoisi tuo lukeman vaakaan piirtyvän jo vähän aiemminkin (huomenna!). Mutta toisaalta...jos painoni putoaa 400g viikossa vielä tammikuun jälkeenkin, niin sehän tarkoittaisi sitä, että olisin kuitenkin jo huhtikuun lopulla siinä samassa painossa (62 kg), missä olen aikoinani ollut useamman vuoden ajan. Se varmaan tuntuisi aika hyvältä.

Ja tilannehan on edelleen se, että en varsinaisesti ole millään laihdutuskuurilla. Söin isänpäivänä kakkua sekä kotona, että isäni luona. Ja santsasin vielä seuraavana päivänä. Kahdesti. Olen myös syönyt karkkia, eli en ole siitäkään kokonaan luopunut. Tietyllä tapaa siis koen, etten edes laihduta. Paino putoaa lähes itsekseen. Toki hiljalleen, mutta putoaa silti. 
Tietenkin olen tehnyt pieniä muutoksia ruokavaliooni, mutta siis vain pieniä. Ennen vedin koko kakun kerralla. Ja seuraavana päivänä toisen. Nyt se yksi ja sama kakku kestää useamman päivän, enkä mutustele sitä kakkua enää ihan joka päivä. Eli syön edelleen kakkua. Mutta maltillisemmin. En vieläkään osaa herkutella kohtuudella, enkä varmaan koskaan moista taitoa edes opi. Mutta tämä on hyvä. Tämä riittää, koska tällä paino putoaa :)

torstai 6. marraskuuta 2014

Ministi bling-blingiä

Tällä kertaa ihan vain pieni ja pikainen tuunaus, mutta aika söpö silti, eikö?


Ostin pikkuneidille pukinkonttiin ratsastussaappaat...ja koska tyttö rakastaa "kultaa ja kimallusta", niin lisäsin saappaisiin vähän bling-blingiä. Saattaa olla, että jouluaattona eräs pieni tyttö menee nukkumaan saappaat jalassa :D

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Ostin kirjahyllyn...

...ja tein siitä ompelupöydän.

Tätä olen siis viimeiset pari päivää (lue: viikon) tuunannut, puunannut ja sutinut maalipensselillä ristiin, rastiin ja poikittain. Ja koska olen vähän huono tekemään mitään pienesti, tämäkin suunnitelma laajeni jatkuvasti. Ja se laajenee edelleen. Joten esittelyssä on tällä kertaa keskeneräinen projekti.

Ostin siis kirjahyllyn, jonka maalasin ja kaadoin lappeelleen. Kirjahyllyn päälle laitoin vanhan pöytälevyn (joka sekin sai pintaansa uuden maalin), jonka kiinnitin sekä kirjahyllyyn, että seinään, jotta kokonaisuus ei keikkaa syliin, kun ompelukoneet siirtää etualalle. Pöytälevyn takareunaan ruuvasin pätkän lautaa, joka estää tavaroita putoamasta lattialle. Ja siinä se sitten aikalailla olikin. Ei siis vaatinut kovinkaan suurta työtä sinänsä. Mutta kyllä siihenkin aikaa sai kulumaan, sillä jos ompelutilaan vaihtaa pöydän, niin tottahan toki sinne sitten pitää vaihtaa yhtä sun toista muutakin!


 Mäntyhylly 20€ (Tori.fi)


Pöytälevy ennen tuunausta. Levy toimi aikoinaan lastenhuoneen pöytänä...ja sen kyllä huomaa! :D



 Ompeluhuoneen verhot menee vaihtoon, kunhan ehdin ompelemaan ne sopivaan mittaan. Verhoiksi haluan mahdollisimman rauhalliset ja simppelit, joten valitsin Ikean Lenda-verhot, jotka pilkistävätkin tuolta pöydän alla olevasta kassista. Verhot eivät sovi tilaan sellaisinaan, mutta kunhan pääsen vähän näyttämään niille Singeriäni, niistä tulee tilaan sopivat.


 Kävin jo Ikeassa hakemassa lisää näitä ihan äärimmäisen näppäriä KASSETT-laatikoita, mutta aivan kaikkia laatikoita en vielä ole saanut järjesteltyä sisältönsä osalta. Joten osa laatikoista on vielä "nimettömiä". Mutta tavarat eivät kyllä lopu kesken, eli sitä vaaraa ei ole, että laatikoita olisi liikaa. Haluan vain miettiä ja pohtia, miten saisin laatikoiden avulla maksimoitua säilytystilan hyödyntämisen...eikä se suju aivan hetkessä, sillä se ei varsinaisesti kuulu vahvuuksiini :D


Seinällä on rakas hyllykköni ja täydellisessä epäjärjestyksessä olevat lankarullat. Langat ovat kyllä ihan oikeasti (uskokaa tai älkää) normaalisti värijärjestyksessä, mutta olen tässä nyt muutaman viikon juossut ompelukurssilla, jonka johdosta olen aina vain napannut laatikollisen lankoja mukaan, napaten joukkoon sellaisia värejä, joita todennäköisesti tarvitsen. Ja lopputulos on tässä. 
En viitsinyt edes kuvaa varten niitä nyt järjestellä, sillä kurssi on edelleen kesken...joten se järjestely olisi täysin turhaa. Järjestelen ne siis vasta kurssin päätyttyä :)

Vaikka lankarullien "järjestyksestä" on ehkä nyt vähän vaikea asiaa uskoa, niin oikeasti rakastan selkeyttä, siisteyttä ja sitä, että myös kaappien sisällä on siistiä ja kaunista. En todellakaan saa elämääni kaikilta osin niin siistiksi, selkeäksi ja kauniiksi, kuin mitä haluaisin (näkisittepä pihavarastomme!) mutta mitä enemmän siinä onnistun, niin sen parempi.

Pohdin kovasti, mistä saisin paksua kartonkia, jonka avulla saisin kanttinauhat, silkkinauhat yms. ojennukseen. Ja kun puhuin tästä kaverilleni, hän ratkaisi ongelmani. Sain häneltä vanhoja (70-luvulta) "kartonkikansioita", joille ei ollut enää käyttöä. Ja niinpä sitten annoin niille uuden, hieman toisenlaisen elämän.



Enkä valehtele pätkääkään, kun kerron, että kaapin muuttaminen ompelupöydäksi vei vähemmän aikaa, kuin kansioiden muuttaminen nauhojen "säilytysjärjestelmäksi".
 

Ja koska edessä on vielä yhtä sun toista suunnitelmaa ompelutarvikkeiden säilytykseen liittyen, on ehkä parempi tosiaan laittaa tämä projekti esille jo nyt, eikä vasta sitten, kun kaikki on valmista. Siihen kun tulee kulumaan viikko, jos toinenkin. 
Tai jos nyt ihan totta puhutaan, niin luultavasti kuukausi, jos toinenkin, sillä kuten tästä yllä olevasta kuvasta näkyy, ompeluhuoneessa on edelleen mäntykaappi...vaikka siellä pitäisi olla valkoinen mäntykaappi. Olin suunnitellut maalaavani tuon kaapin viime kesänä, mutta tytön sairastumisen johdosta suunnitelmat menivät senkin osalta uusiksi. Ja koska nyt on jo märkää, suunnitelma venyy mitä luultavimmin ensi kesään. 

Mutta josko ensi kesänä saisin kaapin vihdoinkin valkoiseksi? :)

perjantai 31. lokakuuta 2014

Projekti ei ota loppuakseen

Pyh ja pah, valmista ei taida tulla koskaan, vaikka kuinka yritän. Pikku projektini vain paisuu entisestään, eikä se enää ole ihan niin pieni, kuin mitä alkuun suunnittelin. Mutta ehkä lopputulos on sitten kaiken vaivan arvoinen? 

Projektipuuhastelun lomassa tuli käytyä vähän kirppistelemässäkin ja muutaman kivan löydönkin reissullani tein :)

 Tutta haalarit 86 cm 1,75€

 Housut 86 cm 3€
H&M t-paita 86 cm 1,50€

 Housut 86 cm 2€

 Name It mekko 122 cm 6€

 Legot 3€

 Legosetti 6€

 Puuhakirjat 2,50€/kpl

Lehti 2,50€

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Keskeneräistä

Lupailin uutta postausta eiliselle, mutta kuten huomata saattaa, sitä ei tullut.

Olen sutinut, sutinut ja vielä vähän sutinut, mutta koska matkaani pakkaa aina ilmestymään mutka jos toinenkin, niin tilanne on nyt se, etten ole vielä valmis. Ja koska keskeneräistä työtä ei ole kovinkaan kiva esitellä, niin tässä sitä nyt sitten ollaan...ilman sitä sutimispostausta, vaikka niin kovasti toivoin saavani sen eiliseen mennessä tehtyä ja esille laitettua.

Olen siis kovasti hääräillyt ja puuhaillut pari viime päivää. Suuret linjat ovat jo kohdillaan, mutta pienemmät ovat vielä pahasti työn alla. Joten hetki vielä menee, kunnes olen valmis. Tai no, valmis olen tuskin koskaan sillä ennen, kuin saan edes tätä nykyistä visiotani valmiiksi, olen todennäköisesti kehittänyt jo uuden vision. Mutta uskon (ja totisesti toivon!) että perjantaina olen siinä määrin valmis, että saan näyttää teille uusimmat pikku puuhani.

Toivottavasti siis maltatte vielä hetken odottaa :)

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Jumppatytölle

Olin suunnitellut auttavani joulupukkia hankkimalla pukinkonttiin voimisteluvälineitä, sillä voimisteluvälineet ovat ratsastuskamppeiden ohella varmasti ne kaikkein toivotuimmat lahjat tänä jouluna. Suunnittelin piipahtavani ensi viikolla Piruettiin, sillä siellä niitä myydään. Mutta niitä myydään kyllä näemmä muuallakin. Nimittäin krippiksellä! En ole koskaan ennen törmännyt voimisteluvälineisiin kirppiksellä, mutta nyt törmäsin. Melkoinen tuuri, etten sanoisi :)

Voimistelunarulle on käyttöä jo nyt, mutta keilat sujautan pukinkonttiin. Tai siis saunaan. Sauna kun on muuttunut joululahjapiiloksi. Meillä ei siis saunota ennen jouluaattoa, mutta ehkä pärjäämme sinne jouluun, jos oikein pinnistämme...sillä eipä sitä saunaa yleensä muutenkaan käytettyä tule, kuin sen kerran tai kaksi vuodessa :D

 Voimistelukeilat 3€

 Voimistelunaru 2€

 Voimistelupallo 2€

 "Vanneteippirullat" 1€
Kärkitossut 3€

H&M neule 2€

Tänään olen sutinut, sutinut ja vielä vähän sutinut. Seuraava postaus sisältää siis sutimista. Huomiseksi en uskalla vielä luvata uutta postausta, koska maanantait ovat aina niin hulivilipäiviä. En välttämättä ehdi saamaan sutimisia loppuun. Mutta yritän tähdätä tiistaille...josko silloin jo saisin sutimiset näytille :)