maanantai 25. maaliskuuta 2013

Minä ja vain minä

Kun keskustelimme mieheni kanssa neljännen lapsen hankinnasta, kävimme läpi asioita, jotka mietitytti ja pohditutti uuden lapsen suhteen. Se oli selvää, että ajatus neljännestä lapsesta tuntui ihanalle, mutta jo kolmen äitinä tiedän, että se mikä ajatuksen tasolla tuntuu ihanalle, ei välttämättä kuitenkaan sitten käytännön tasolla sitä ole. Rinta rottingilla selitin miehelleni, miten osaan ajatella tulevaa ilman vaaleanpunaisia laseja ja että monta asiaa näen jopa realistisesti p*kanruskeiden lasien läpi...mutta että olen silti varma ja vakuuttunut siitä, että haluan neljännen lapsen.

Muistan vielä hyvin elävästi sen, kun mietimme miten jaksan alkuraskauden, sillä aiemmissa raskauksissa olen ollut melko huonovointinen. Naiivina ajattelin, että koska olen ennenkin jaksanut painaa eteenpäin sen 11 viikkoa, jonka olen melko tiiviisti viettänyt oksennusvati kainalossa, jaksan sen tälläkin kertaa. Ja oikeassa olin. Jaksoin. Mutta kun eräänä rumana päivänä huomasin, että 11 viikkoa oli jo takanapäin ja oksennusvati keikkui kainalossa edelleen, tilanne muuttui. Tottakai edelleen jaksoin ja jaksan jatkossakin, sillä vaihtoehdot on melko vähissä. Mutta kyllä tämä melko koville ottaa. Piirua vaille puolivälissä ollaan ja oksentelen edelleen. Ei kiva.

Onneksi tiedän tähän lääkkeen. Ei se oksentamista valitettavasti lopeta, mutta pienen ilonpilkahduksen arkeen se kuitenkin tuo. Kävin nimittäin ostamassa itselleni uuden laukun, meikkejä ja kynsitarvikkeita. Kummasti se olo koheni, kun sai vähän maalia naamaan ja uudet kynnet!  

Olen ollut jo jonkin aikaa ruskeaa laukkua vailla ja lähdinkin sellaista sitten kirppikseltä metsästämään. Ja sellaisen sieltä sitten löysinkin <3

 O.I.S laukku 7€


Meikkiostoksille suuntasin Sokokselle. Vanha (siis todella vanha, lähes vanhimman lapseni ikäinen) irtopuuterini levittyi eräs ruma päivä olohuoneen lattialle pienten ja vikkelien sormien avustuksella, joten oli (ehkä jo aikakin!) syytä ostaa uusi. Täytyy kyllä myöntää, että puuterin hinta vähän hirvitti, mutta jos se kestää yhtä kauan, kun edellinen, on se varmasti hintansa väärtti :)

Lisäksi ostin uuden ripsarin. Kanebon sensai 38 on tuttu jo entuudestaan, enkä ihan heti ole tätä toiseen vaihtamassa. Loistava ripsari!


Tein myös useamman kynsiin liittyvän ostoksen. Ostin lakkoja, tippejä, dotting tooleja, koristeita jne. ja tein itselleni pitkästä aikaa rakennekynnet. Olen maailman onnettomin lakkaaja, mutta ehkä harjoitus tekee mestarin? Tai tuotattaa ajan kanssa edes sellaisen kohtuullisen lopputuloksen? :D


Nyt on olo vähän parempi ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti