lauantai 27. huhtikuuta 2013

Body ja housut, made by mom

Ompelin tänään vauvalle bodya peräti neljä tuntia. Siis NELJÄ tuntia. Yhtä bodya.

Jos olisin saanut siinä neljässä tunnissa tehtyä työjäljeltään siistin bodyn, voisin ehkä kuitenkin onnitella itseäni saavutuksestani, mutta taitaa jäädä nekin taputukset saamatta. Tein virheitä virheiden perään, kuten mulla on aina tapana tehdä, oli kyse sitten mistä tahansa. 

Joku teistä on ehkä saattanut aikoinaa lukea ruoka-aiheista blogiani, jonka päivittämisen lopetin ajanpuutteen vuoksi jo lähes kolme vuotta sitten. Ajattelin nyt kuitenkin vanhojen muistojen kunniaksi tehdä samantyylisen postauksen tähän blogiin. Aiheena "Chef ompelee vauvalle bodyn ja housut". Olen useammastakin blogista saanut mahtavia ohjeita vaatteiden ompelemiseen. Tämä ohje on hieman toisenlainen, sillä tässä ohjeessa lähtökohtana on se, mitä EI kannata tehdä :D
*     *     *

Aivan alkuun etsin kaavat ja ohjeet, jotka vaikuttivat siltä, että aloittelevakin ompelija niiden toteutukseen kykenee. Moiset kaavat löytyi sekä bodyyn (Happy Squirrel), että housuihin (Little Houses) Ottobre-lehdestä nro 1/2012. Piirsin ja leikkasin kaavat koon 62 cm vaatteisiin. Yleensä en jaksa piirtää niitä sellaisia pieniä kohdistusviivoja (jotka kyllä varmaan helpottaisivat ompeluvaiheessa) mutta tällä kertaa päätin olla oikein tarkka ja piirtää nekin.

VillaNannan blogisti Nelli on viimeaikoina tuunannut vanhoista vaatteista uutta ja koska esikoinen kävi vaatekaappinsa läpi löytäen sieltä puoli jätesäkillistä vaatteita joita hän ei enää käytä, päätin ottaa Nellistä mallia ja hyödyntää tytön vanhaa PO.P:in tunikaa vauvan uusissa vaatteissa. Tunika itsessään ei riittänyt bodyn ja housujen koko materiaaliksi, mutta siinä oli alku, jonka ympärille kävin sitten kangaskaupasta muut materiaalit hakemassa.


Ja tarkoitin sitä ihan kirjaimellisesti, että ompelin bodya neljä tuntia. Nämä em. asiat, kuten kaavojen etsiminen, piirtäminen ja leikkuu, jätesäkin plaraaminen, kankaiden ja muiden tarvikkeiden ostaminen, tunikan vyön ratkominen jne. eivät kuuluneet siihen neljään tuntiin. Se neljä tuntia alkoi vasta tästä:


Ensimmäisenä sommittelin kaavoja edesmenneen tunikan päälle. Tunikan keskivaiheilla  oli alunperin kujassa oleva vyö, josta jäi jäljet ratkomisen ja kankaan silittämisen jälkeen, joten se hieman hankaloitti kankaan käyttöä. Bodyn etuosa koostui kahdesta etukappaleesta, jotka menevät toistensa päälle, joten allejääväässä kankaassa olevat virheet eivät tulisi päällepäin näkymään. Niinpä sain tehtyä tunikasta toisen etukappaleen (uudesta kankaasta tein sitten sen toisen), housujen takakappaleen (uudesta kankaasta muut osat) ja hihan. Koska tunikassa oli tietenkin myös takakappale, sain tehtyä siitä toisen hihan. Hyödynsin tunikan helman päärmettä, jotta säästyin bodyn hihansuun ompelemiselta. Ohjeen mukaan hihansuihin olisi tullut resorit, mutta menin tällä kertaa (kuten yleensä aina) sieltä missä aita on matalin.

Kun olin leikannut kankaan, oli aika tehdä applikaatio. Halusin bodyyn yksinkertaisen norsun, sillä applikointikokemukseni on vielä melko vähäistä. Googlen kuvahaku hakusanalla "applikaatio norsu" toi nopeasti juuri toivotunlaisen osuman. Piirsin norsun vapaalla kädellä paperille, josta leikkasin sen irti. Asettelin norsun kankaalle ja aloin leikkaamaan sitä ääriviivoja pitkin. Puolessa välissä leikkuuta muistin, että järkevintä olisi ensin silittää kankaan taakse tukikangas ja kaksipuolinen liimaharso ja leikata vasta sitten. Joten kaivoin ko. kankaat esille, leikkasin ne ja silitin kiinni. Tämän jälkeen oli aika leikata norsu, norsun silmä ja sen korva irti kankaista ja silittää vielä korva ja silmä norsuun kiinni kaksipuolisella liimakankaalla. Lopuksi applikoin siömän ja korvan paikoilleen ja se sujui yllättävän hyvin.

Kun norsu oli valmis, sommittelin sen paikoilleen päälimmäiseen etukappaleeseen. Tämän jälkeen silitin norsun kiinni etukappaleeseen ja laitoin kankaan taakse irtirevittävän tukikankaan. En kiinnittänyt sitä mitenkään, koska ajattelin sen pysyvän paikoillaan ilman kiinnittämistäkin. Ja pysyihän se. Mutta oikeastaan kaikki muu sitten menikin pieleen.

Mulla on applikaatiokokemusta alle 10 applikaation verran ja nekin koostuvat lähinnä tähdistä, jolloin saan siis vain huristella suoraan. Norsun kohdalla suoraanhuristelu ei tietenkään onnistunut ja työjälki oli sitten sen mukaista! Vaikka alkuun olinkin sen silmän ja korvan applikoinnin jälkeen sitä mieltä, että applikointi on helppoa, muutin mielipiteeni varsin nopeasti, kun pääsin työstämään norsua. Kun olin päässyt kertaalleen norsun "ympäri" jouduin paikkaamaan norsun reunoja vielä useammasta kohtaa. Yhdessä kohtaa oli ammottava aukko, toisessa kohtaa olin applikoinut vain kangasta, enkä norsua lainkaan. Parhaani tein, mutta ei se näemmä kovinkaan pitkälle riittänyt. 

Seuraavaksi oli aika sovitella etukappaleita takakappaleen päälle, jotta näkisin miten bodyn tulisi muodostua kankaanpaloista. Ja tässä kohtaa koinkin melkoisen yllätyksen! Takakappale oli lähes 10 cm etukappaletta pidempi!!! Olin AIVAN VARMA siitä, että olin ottanut kaava-arkilta sekä 62 cm kokoisen etukappaleen, että 62 cm kokoisen takakappaleen, joten vika ei voinut olla tällä kertaa meikäläisessä. 

Kaivoin kaavat esiin ja mallasin niitäkin päällekkäin todetakseni aivan saman virheen. Takakappale oli aivan liian iso. Jösses, että harmitti. Ottobre-lehdessä oli selvästi virhe ja suunnittelin suunnilleen lehden haastamista oikeuteen! Katsokaa nyt vaikka itsekin...takakappale on väärän kokoinen!!


Koitin rauhoittua ja tasata ärtymystäni...ei hätää, saisin kyllä piirrettyä uudet kaavat ja kangastakin olisi vielä uuteen takakappaleeseen. Siinä hetken hengiteltyäni ja kaavoja katsellessani huomasin yhden ihan pikkiriikkisen jutun. Oikeastaan MIKÄÄN osa takakappaleen kaavasta ei tuntunut mätsäävän etukappaleen kaavan kanssa. Mielessä kävi sellainen ihan pienen pieni mahdollisuus sille, että josko olinkin asettanut kaavat päällekkäin ikäänkuin vähän väärin. Kaavoja hetken pyöriteltyäni jouduin myöntämään, ettei vika ollutkaan Ottobren *viheltelee*.

Seuraava työvaihe oli kiinnittää etukappaleet takakappaleisiin olkasaumojen kohdalta. Tämä sujui ongelmitta. Tämän jälkeen piti tehdä resorista kaitale pääntielle ja ommella se paikoilleen. Helppo juttu, sillä Ottobre-lehden takasivulta löytyi tähän ihan erillinen ohje. Ohjeen mukaan resori asetetaan kankaaseen oikeat puolet vastakkain ja sitten suristetaan suoraompeleella. Ajattelin kuitenkin saumuria rakastavana ihmisenä oikoa vähän mutkia ja tehdä tuon homman saumurilla. Koska saumurini on leikkaavaa mallia, pitää vain olla extratarkka siitä, ettei tee mitään virheitä, sillä saumuri leikkaa saumavaran pois, eikä paluuta oikein enää sen jälkeen ole. Tsekkasin kaikki läpi kahteen kertaan, jonka jälkeen huristelin kaitaleen saumurilla kiinni.

Tämän jälkeen pääsi kirosana, jos toinenkin. Olin ommellun sen saakelin resorin sitten kuitenkin väärinpäin, jolloin esiin jäisikin resorin nurja puoli. Purkaminen ei oikein enää tullut kysymykseen, joten minkäs teet. Pakko sitten vain olla välittämättä asiasta ja jatkettava ompelemista. Käänsin resorin nurjalle puolelle ja aloin ompelemaan pääntietä kaksoisneulalla. Keskenkaiken loppui sitten toinen ylälanka...en vaan sattunut sitä huomaamaan. Niinpä iloisesti huristelin vielä noin 15 cm matkan, kunnes tajusin, että jotakin kummaa tapahtuu. Ei muuta, kuin purkurauta esiin ja purkaamaan. Tuttua puuhaa meikäläiselle.


Kun ommel oli purettu, pääsin jatkamaan ompelua. Pääntien resori näytti olevan hieman turhan lyhyt (vaikka mittasin sen kyllä oikein ja jaoin 0,7:llä, kuten ohjeessa kehoitettiin) joten se veti kangasta hieman rymppään. Mutta ei onneksi kuitenkaan kovinkaan "pahasti".

Seuraavaksi kiinnitettiin etukappaleet toisiinsa sivusaumojen kohdalta, jonka jälkeen hyökättiin hihojen kimppuun. Koska hihoissa oli valmiina jo kädenteiden ommel, pääsin suoraan ompelemaan hihat lädenteille. Tämän jälkeen ompelin toisen hiha-, ja sivusauman, jonka jälkeen oli vuorossa lahkeensuun huolittelu kaitaleella. Tämä sujui jo vähän paremmin, vaikka tälläkin kertaa toinen ylälanka loppui kesken. Nyt kuitenkin huomasin sen ja ehdin puuttumaan asiaan. Kun lahkeensuu oli valmis, oli aika ommella toinen hiha-, ja sivusauma.

Valmis!! Woohoo!

Enää oli vuorossa nepparit. Olen nepittänyt vaippoja joskus vuonna nakki ja papu joten tiedän sen olevan suhteellisen tarkkaa puuhaa. Ensin pitää merkata neppien paikat ja näin tein. Kun olin sataan kertaan tarkistanut, että neppari menee varmasti oikeinpäin, oli aika puristaa nepparipihdit kiinni. Tämän jälkeen pääsi taas ärräpää. En ollut lainkaan tajunnut, että nepparin keskellä oleva musta "nepin paikkamerkki" jää NÄKYVIIN ja niinpä mulla oli bodyn helmassa kolme mustaa tussitahraa. Ehkä lähtee pesussa, ehkä ei. 

Nähtäväksi jää. 

Nepitin loputkin etukappaleen nepit paikoilleen ja tämän jälkeen olikin aika siirtyä takakappaleen nepittämiseen. Apuna ja mallina mulla oli kaupasta (tai siis kirppikseltä) ostamani body, josta lunttasin miten nepparit pitää laittaa. Tosin eipä siitä apua ollut, sillä kuten kuvasta näkee, laitoin takakappaleen nepparin väärinpäin *hakkaa päätään seinään*.

Jotta sillälailla!


Onneksi apu löytyi netistä ja sain vinkin, miten nepin saa irti. Leatherman tms. on kuulemani mukaan kätevä. Mutta koska mun käteeni ei sovi lusikkaa terävämmät aseet (satutan itseäni), päätin yrittää lasten ruokailuveitsellä. Ja onnistuin! Tosin onnistuin myös "puukottamaan" sillä itseäni sormeen, joten sormi aukesi. Mutta nou hätä, neppi oli irti ja body olisi ihan kohta valmis. Enää MIKÄÄN ei voinut lannistaa mielialaani.

Pari viimeistä neppiä paikoilleen ja uskomatonta, mutta totta. Body oli oikeasti ihan kokonaan valmis!

Neljän tunnin työ siis lopulta kannatti. Sain vauvalle bodyn, jonka olin tehnyt ihan itse. Ja koska mulla oli hyvä draivi päällä, päätin tehdä vauvalle myös housut samaan syssyyn. 

Housujen kanssa meni paljon paremmin, joskin purkurauta oli housujenkin kohdalla kertaalleen käytössä. Tein lähes kaiken ohjeen mukaan, mutta yhtä kohtaa ohjeesta en kyennyt noudattamaan. Ohjeessa luki näin: mittaa vyötärökuminauha lapselle sopivaksi. Jaa niinkun miten? Se muksuhan on vielä kohdussa!

Päätin soveltaa. Ompelukoneessani on yksivaiheinen napinläpi-ommel, jota ajattelin tässä kohtaa kokeilla. Tein napinläven housujen takaosaan, jonka jälkeen tein käänteen ja ompelin vyötärön ohjeen mukaan. Sujautin napinlävestä kumpparin, jonka jätin näkyville. Kunhan vauva on syntynyt ja rupeaa olemaan koossa 62 cm, leikkaan kumpparin sopivaksi ja ompelen sen renkaaksi. Siihen saakka se näyttää tältä:

Ja kas tässä. Meidän pienen vauvan body ja housut. Äidin tekeminä, osin kierrätyskankaasta tuunattuina! Bodya tein sen 4 tuntia, mutta housujen tekoon riitti 2 tuntia. Tosin onhan sekin ihan tuhottoman pitkä aika. Mutta josko  seuraavalla kerralla sujuisi sitten ilman niitä purkaamisia? Siinä ainakin säästäisi jokusen minuutin.

Eivätkä muuten jää viimeisiksi. Kunhan tilaus Myllymuksuilta ensi viikolla saapuu, laitan taas koneet laulamaan :D


10 kommenttia:

  1. voi että, mun käsittelyssä lopptulos ois joku epämääränen tunnistamaton kangaskasa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No äläs nyt viitsi :D Mä olen peruskouluajan ollut teknisessä työssä, joten mulla on keskivertoa vähemmän ompelukokemusta. Enkä siis osaa kutoa lainkaan ja virkatakkin vain sitä semmoista persu ketjusilmukkaa. Kaulahuivin tai pyöreän esineen (matto, pannunalunen) saan tehtyä, mutta siihen se sitten jääkin :D

      Mutta aina voi opetella. Tai ainakin yrittää. Kutominen ei vaan yksinkertaisesti ole mun juttuni, mutta näemmä näissä muissa puuhasteluissa mun on mahdollista hiljalleen kehittyä. Ja jos mä pystyn siihen, niin siihen pystyy ihan kuka tahansa :)

      Poista
  2. Ihania! Harjoitus tekee metsurin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Joo, siihen pyrin. Siis että musta tulee isona metsuri :D

      Poista
  3. Vautsi vau! on kyllä hienot :) mitä ommelta noissa housun lahkeisssa on? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Housujen peppukappale on ommeltu kiinni tuohon lahje/etukappaleeseen ensin ihan vaan suora-ompeleella, jonka jälkeen saumavarat on silitetty sivuille ja olen ommellut siitä päältä hunajakenno-ompeleella. Samaa hunajakenno-ommelta olen käyttänyt lahkeensuissa, sekä vyötäröllä. On joustava ja aika kivan näköinen :)

      Kaverikin kyseli, että mitä ommelta olin käyttänyt ja hän innostui tuosta hunajakenno-ompeleesta niin paljon, että meni ostamaan itselleen uuden ompelukoneen, koska nykyisessä (jo muutamakymmenvuotta vanhassa) koneessa ei moista ommelta ollut :)

      Poista