MBM: Jokaiselle lapselle jotakin

Aloitin ompelemalla kirahvibodyn ja housut. Tällä kertaa suoristin mutkia reilusti.

 Ompelin housut kokonaan (lukuunottamatta napinläpeä) saumurilla, joka nopeutti työtä huomattavasti. Housujen ompelu oli helppoa kuin heinän teko ja olenkin todella tykästynyt tähän ehkä maailman yksinkertaisimpaan kaavaan <3

Mutta tuo body. Se on edelleen murheenkryyni ja aika lähellä oli, ettei itku päässyt, kun sen kanssa niin kovasti tappelin. Milloin teki ompelukone tepposet (se pakkaa sotkemaan ylälangat keskenään, kun ompelen kaksoisneulalla), milloin päätin mennä sieltä mistä aita on matalin (vain huomatakseni, että aita onkin 10m korkea kivimuuri, eikä sen yli tai ali pääsekään) ja milloin sitten jotain muuta. Purkurauta oli käytössä ja jopa sakset, kun oikeen pahasti mokasin.

En vain tahdo tulla tuon bodyn kanssa sinuiksi. En sitten niin millään. Ehkä nyt vielä tuota kokeilen, mutta jollei sen kanssa ala pian onnistumaan, niin vaihdan kaavoja johonkin pomminvarmaan ja älyttömän helppoon. Ei tuonkaan kyllä pitäisi vaikea olla, mutta jokin siinä vain aina mättää. 

Lopputulos näyttää kuitenkin kivalta, jos ei kovin läheltä katso. Aika kapeahko siitä tuli, mutta meidän kaikki vauvat on olleet luikkuja. Jospa sitten tämä seuraavakin olisi samaa maata?

Seuraavana päivänä oli taas aika tarttua ompelukoneiden kimppuun. Tällä kertaa työn alle pääsi esikoisen housut, jotka olivat pientä tuunauista vailla. Housut olivat jääneet liian lyhkäsiksi, joten lyhensin niitä entisestään ja laitoin lahkeisiin resorit. Näistä tuli aivan älyttömän kivat polvihousut. Tyttökin tykkäsi, vaikka tuntuu, että nykyään vaatemakumme eivät enää juurikaan tunnu kohtaavan :)

Ennen                                                                                                                Jälkeen

Keskimmäinen oli eilen illalla vähän pahalla päällä. Niinpä ajattelin piristää tyttöä antamalla hänen päättää minkälaisen vaatteen hälle teen. Tyttö tilasi pinkin tunikan. En pystynyt toivetta toteuttamaan, koska pinkkiä kangasta ei ollut riittävästi...mutta tyttö kaiveli kangaskaapista kankaan, joka kelpaisi pinkin sijasta. Tämän "mörkö"-kankaan ostin jo jokunen tovi sitten Eurokankaasta ja nyt sille siis löytyi käyttökohde. Kaavant löysin Ottobre-lehdestä, olisikohan ollut numero 1/2012? Tosin jouduin taas soveltelemaan, koska en ymmärtänyt kaikkia ohjeita. Mutta lopputulos on oikein kiva :)

Kuopukselle ajattelin jokunen päivä sitten ommella housut. Mutta kangasta oli lopulta niin vähän, ettei niistä ollut housuiksi...mutta legginsseihin kangas riitti. Applikoin pohkeen korkeudelle sydämen, joka sitten lopulta onkin nilkan kohdalla...saatoin siis ehkä tehdä matkanvarrella pienen mittavirheen ja tehdä pöksyistä vähän turhan pitkät. Jouduin niitä sitten vähän lyhentelemään :D

Löysin vinkin Arkirakkaus-blogista neppareiden suhteen. Niitä saisi ulkomailta hyvinkin edukkaasti, joten ei muuta, kuin tilausta menemään. Tilasin 100 kpl erivärisiä neppareita ja odotin tilausta kuin kuuta nousevaa. Harmi vaan, että vaikka tilasinkin mielestäni kyllä oikean kokoisia neppareita, en niitä sitten kuitenkaan saanut :( Nämä renkulat hölskyvät Prymin pihdeissä ja joudun nepittämään kieli HYVIN keskellä suuta. Vastakappaleista osa istuu pihteihin kyllä oikein hyvin, mutta nämä ei. Kökköä.