Legfie

Tähän on taas tultu. 

Eikä se välttämättä ole lainkaan huono juttu, vaan se saattaa olla jopa ihan positiivinenkin asia ;)

Jokunen viikko sitten rutisin niistä seitsemästä kilosta, jotka olen ruhooni takaisin ottanut viimeisimmän diettauksen jälkeen. Vannoin ja vakuutin itselleni tuolloin, että "nyt ne kilot lähtee ja piste!". Mutta niin ei käynyt. Hassua. Ja mä kun luulin, että jos vaan jotakin riittävästi tahtoo, niin sen saa...ilmeisesti se sitten kuitenkin vaatii lisäksi ruokavaliorempan ja kenties vähän liikuntaakin, sillä pelkkä "hoikemmaksi haluaminen" piti tilanteen +-0 tilassa viikosta toiseen :D

Kesäkuussa tuli pyöräiltyä jokusen kerran ja harrastettua hyötyliikuntaa kävelyn muodossa keskimääräistä enemmän. Mutta koska ruokavalio oli vahvasti herkkupainotteinen, ei vaakalukema lähtenyt laskuun. Ja koska dietin siirtäminen on mulle todella helppoa (osaan sen ihan sikahyvin), niin siirtelin dietin aloitusta aina seuraavaan päivään. Tai sitä seuraavaan päivään. Lopulta ihan vaan vahingossa unohdin koko diettaamisen *viheltelee*.

Heinäkuun alussa näin itseni peilistä. Toki tuijotan peiliin normaalisti päivittäin, mutta juuri tuolla hetkellä satuin olemaan melko epäsuosiollisessa asennossa kera epäsuosiollisten vaatteiden. Ja näky oli melko pysähdyttävä. Oli vaikea uskoa, että ihan oikeasti näytin siltä! Mutta kyllä siellä peilissä meikäläinen nyt kuitenkin näkyi. Valitettavasti.

Ja tuolla sekunnilla jokin muuttui. Pohdin, josko tuo olisi nyt sitten SE hetki, josta muodostuisi eräänlainen käännekohta. Ja kyllähän siinä vähän niin sitten kävi.

Alkuun aloiti ihan vain ajatustyön teon. Mietin, miten tulisin elämääni muuttamaan ja mikä olisi sopiva tavoite painonpudotukselle. En tällä kertaa halunnut lyödä tiskiin mitään "laihdutan itseni normaalipainon alarajoille"-tavoitetta, mikä mulla on yleensä ollut tapana, vaan päätin asettaa tavoitteeksi sen 7 kiloa. Olen jo niin monta kertaa pudottanut painoa, että tiedän jo valmiiksi, että 7 kilon pudotus on todella helppoa. Ja helpon tavoitteen itselleni nyt halusin.

Tosin, kuten niin monasti ennenkin, niin nälkä kasvaa syödessä. Ja se 7 kilon tavoite rupesi hyvin nopeasti suurenemaan 10 kg tavoitteeksi. Mutta nyt näin alkuun on tavoitteena 7 kiloa. Tosin 2 kg on jo lanteilta karistettu, joten jäljellä on enää 5 kiloa ensimmäiseen tavoitteeseen.

Tällä kertaa ei ole ihan niin kiire. Tai siis tottahan toki haluaisin olla jo heti huomenna 7 (tai mielellään sen 10) kiloa hoikempi. Mutta en ole valmis luopumaan ihan kaikesta...jolloin ne kilot eivät karise ihan niin nopeasti, kuin mitä ne voisi karista. Mutta tähän olen valmis. 

Tämän viikon vedän tiukkaa linjaa. Tänään olen tehnyt 2 reippaanpuoleista kävelylenkkiä ja samalla linjalla aion jatkaa myös huomenna. Uusi ystäväni Endomondo tsemppaa kivasti...ja kunhan saan vielä sykemittariin uudet patterit, niin pääsen seuraamaan lenkin kulkua vieläkin tehokkaammin.

Olisin halunnut aloittaa lenkkeilyn jo viime viikolla, mutta akillesjänteen tulehduksen vuoksi oli oltava levossa. Ja ajattelin kerrankin olla järkevä ja antaa kropalle ihan oikeasti aikaa parantua, jotta vaivasta pääsisi sitten kerralla eroon, enkä taas parin päivän päästä olisi jääpalapussi akillesjänteessä kiinni. 

Panostin jopa uusiin lenkkareihin, joista löytyy kaikenmaailman megahyperextraturvatyynyilmakennoiskunvaimentimet suunnilleen joka kohdasta, jotta ei ainakaan sitten ole kengistä kiinni, jos jalat eivät lenkkeilyä kestä. Mulla kun pakkaa myös nuo polvet ja nilkat olemaan (koko muun kropan ohella) vähän made in hong kong. Jos olisi saanut valita, niin olisin kyllä halunnut vähän kauniimmat lenkkarit. Mutta tällä kertaa oli pakko pistää nuo kaikki "tekniset ominaisuudet" ulkonäön edelle ja tyytyä siihen ulkonäköön, mitä oli niiden osalta tarjolla :D

.Kesään on suunnitteilla vielä lomareissua vähän sinne ja tänne. Koska pidän nyt tiukkaa linjaa, voin sitten lomalla vähän lipsua. Suunnitelmiini kyllä kuuluu pakata kassiin myös lenkkarit, eli aivan toimettomaksi en lomallakaan kyllä ryhdy. Ja saattaa jopa käydä niinkin, että lomalla tulee liikuttua vielä normaalia enemmän, sillä suunnitelmiini kuuluu ottaa loman aikana myös ruokapuolen suhteen vähän rennommin. Ja saattaapi olla, että niitä lisäkaloreita ei lanteille sitten kuitenkaan läskin muodossa mielellään takaisin ota. Mihinkään possutteluihin en aio ryhtyä, mutta lomalla höllään linjaa kuitenkin vähän.

Syksyn tullen lenkkeilyintoni tulee laantumaan. Kun on märkää, kylmää ja pimeää, ei tee mieli mennä ulos. Tottahan toki jo koirien vuoksi on pakko sinne ulos lähteä, mutta syksyyn olisi ehkä hyvä pohtia jotain muutakin liikuntaa, kuin vain se lenkkeily. Kotoota löytyy käsipainot ja pari jumppa DVD:tä (ostettu about 10 vuotta sitten, kertaakaan en ole niitä läpi katsonut...ehkä nyt olisi aika) sekä kahvakuula. Omaa kroppaa pystyy käyttämään painona useammassakin liikkeessä...josko siirtyisin syksymmällä liikkumaan olohuoneeseemme? Nyrkkeilyäkin pohdin. Sekin voisi olla kivaa. 

Salilla tykkään kovasti käydä, mutta ainakin nyt se tuntuu...no ei vaan tunnu siltä, että sitä nyt haluaisin. Syksyllä alkaa taas paluu arkeen, eli lasten koulut, kerhot, treenit, omat treenit jne...ei sinne oikein mahdu salitreenejä. Tai no mahtuu toki, jos ne sinne mahduttaa haluaa. Mutta en taida haluta. On helpompi liikkua kotona, kun tuolloin ei liikkuminen ole kiinni siitä, että onko mies kotona hoitamassa lapsia, vai ei.

Jotta tällaista. Aika paljon kaikkea. Ajtuksen tasolla kivaa ja kaunista. Ja uskon vahvasti siihen, että myös käytännön tasolla homma tulee taas tällä kertaa sujumaan.

En siis epäile pätkääkään sitä, ettenkö saisi sitä kymppiä pois. Saan aivan varmasti. Mutta sitä epäilen, että pysyykö se poissa. Mutta se on sitten sen ajan murhe.

Nyt nukkumaan! :)

Chef