torstai 30. elokuuta 2012

Nettikirppistelyä

Aina silloin kun joku harmittelee sitä, ettei "heilläpäin" ole kunnon kirppiksiä, kehoitan etsimään tarpeellista vaatetta nettikirppiksiltä. 

Aika harvoin mun tulee netin tarjontaa selailtua, koska meilläpäin niitä hyviä kirppiksiä on tosiaan niin paljon. Mutta ihan kaikkea ei täältäkään löydy juuri silloin, kun sitä tarvitsen. Joten muutama päivä sitten päätin taas pitkästä aikaa surffata nettikirppisten tarjontaa ja etsiä keskimmäiselle isompaa vk-haalaria...edellinen kun alkaa uhkaavasti jäädä pieneksi.

Noin puolen tunnin surffauksen jälkeen löysin SEN puvun. Hinta oli ihan kohtuullinen...ei halpa, mutta edullisempi, kuin muut (aivan samanlaiset) puvut, jotka löysin. Koko oli oikea, kunto oli lähes uudenveroinen ja kuosi mitä ihanin, joten kaupat syntyivät nopeasti.

Ticket to heaven vk-haalari 98 cm 65€ posteineen

Kävin myös paikallisella pikkukirppiksellä, josta hyvässä lykyssä tekee joskus jonkun löydön. Yleensä sieltä ei löydy mitään, mutta tällä kertaa lykästi. Mukaan tarttui ihana, jonkun itsetekemä neuleliivi keskimmäiselle ja varsin edukkaat housut esikoiselle.

Neulottu liivi koko n.110 cm 2€

Everest vk-housut 146-152 cm 0,50€

tiistai 28. elokuuta 2012

Yrittänyttä ei laiteta

Yritin tänään ommella tytöille syyspipoja. Alkuun se oli taas aikamoista sähellystä, mutta osan sain onnistumaan jopa ihan kivasti. Viimevuotiset ohjeet olen kadottanut ja nyt, kun tein uusilla ohjeilla, ei se sujunutkaan aivan kuin tanssi.

Yritin alkuun tehdä pipoa, jossa on erivärinen vuorikangas. En onnistunut. Piposta tuli kaksivärinen, eli se meni täysin piloille. Toisen pipon tein sitten ihan pelkästään tuosta tähtikankaasta ja sen sain onnistumaan. Joskin pipon sauman tulisi olla takana, eikä toisella sivulla, mutta sitä pidän melko pienenä virheenä...ei sitä kukaan huomaa :)

 Seuraavan pipon tein vanhasta Me&I mekosta, jossa oli tahroja. Kun pipo oli valmis, tarhakohta loisti kilometrin päähän, koska se oli keskellä otsaa. Onneksi pipo oli jäänyt hieman liian isoksi ja sain pelastettua tilanteen ompelemalla pipon uusiksi. Nyt tahra on pipon sisällä.
 

Tein pipoja myös pikkutytöille. Lilat pipot passaavat uusiin tähtitakkeihin ja muutamiin muihinkin ulkovaatteisiin. Pallopipoista pienempi on viimevuotinen (oli keskimmäisellä, nyt kuopuksella) ja isomman tein tänään. Virheiltä en tässäkään kohtaa välttynyt, sillä yhdessä pipossa on sauma kaikkea muuta kuin keskellä. 

Näiden kommervenkkien jälkeen mietin kyllä pitkään, että kannattaako mun enää tänään ommella. Mutta kun teki mieli, niin päätin jatkaa. 

Jo viime vuonna suunnittelin tekeväni tytöille legginssejä. Mutta se jäi, koska en luottanut taitoihini. Tiedä sitä sitten siitä luottamuksesta vieläkään, mutta nyt on sentään jonkinsortin mahdolisuus onnistua. Kaavat piirsin vanhoja leggareita apuna käyttäen, kuten netissä neuvottiin.

Kaukaa katsottuna legginssit näyttää ihan kivoilta. Mutta läheltä totuus on hieman toisenlainen. Kovin ne jäivät leveän mallisiksi. Ja pienemmän legginssit ovat hälle aivan liian isot ihan kaikin puolin. Mutta onneksi hän kyllä vielä kasvaa :)


Tarkoituksenani oli tehdä pienille samanlaiset leggarit, mutta kangas loppui kesken tuon mokaamiseni vuoksi. Niinpä pienempi sai sitten raitaleggarit, jotka passasivat päälle paremmin. Kyllä näissäkin vielä oli vähän turhan paljon väljyyttä, mutta olivat ne sentään vähän paremmat. Ja näiden kohdalla tein muutaman muutoksen itse ompeluun, jolloin sain parempaa jälkeä aikaan.


Jos joku joskus väitää, että legginssien ompelu on helppoa, niin älä usko. Hän valehtelee!

Joten kaipa mä tässä sitten lähitulevaisuudessa jatkan harjoittelua...


maanantai 27. elokuuta 2012

Sou lääst siison...

...mutta mä tykkään, kuin hullu puurosta.

Jokunen tovi sitten tähdet olivat SE juttu. Enää ei taida olla. Mutta mä tykkään tähdistä kovasti silti. 

Ehkä noin puolisen vuotta sitten (mulla kun tosiaan tuppaa nämä projektit aina vähän venymään) ostin ihanaa tähtikangasta, suunnitelmanani ommella tytöille siitä takit. Eilen sitten vihdoin ja viimein pääsin projektissani askeleen eteenpäin, eli toteutusvaiheeseen. Esikoinen tosin pyysi takin tilalle liiviä ja sen hän sai.

Ongelmilta ei todellakaan vältytty, sillä ihan ensitöikseni silitin tukikankaan kiinni silitysrautaan. Ja olihan siellä enemmän ja vähemmän ongelmaa muutoinkin, mutta lopputulokseen olen kovin tyytyväinen. Onhan näissäkin vielä parantamisen varaa (olisi ehkä ollut ihan jees, jos olisin muistanut laittaa liiviin taskut ja sitärataa...), mutta kyllä mä silti kovin tyytyväinen itseeni olen. Jos näillä hermoilla jaksaa tehdä kaavoja, leikata kankaita ja ommella yli 8 tuntia yhden päivän aikana, on se ehdottomasti hatunnoston paikka :D




Kyllä nää mun nähdäkseni ihan takeilta ja liiviltä näyttää, joten hyvä minä! :D


keskiviikko 22. elokuuta 2012

Sauvasekoittimella voi tehdä muutakin, kuin ruokaa

Viime postauksessa kerroin ostaneeni sauvasekoittimen, mutta sen käyttötarkoituksesta olin vielä vähän hyshys. Mutta nyt voin sen paljastaa. Tein saippuaa :)

Ja oli kyllä varsin mukavaa puuhaa. Ja se tuoksu!! Oijoi! Kyllä oli ihana hunajantuoksu keittiössä, kun saippuat olivat muoteissaan. Sitä lipeän pahaa hajua en misään vaiheessa itse huomannut, sillä tein lipeän veteensekoittamiset aina ulkona, hengityssuojan kasvoilla ja vielä varmuudeksi naama lipeästä poispäin hengitellen. Turvavarustuksella (hanskat, lasit ja hengityssuojain, sekä pitkähihainen paita) oli oikeastikin ihan jopa käyttöä, sillä onnistuin ruiskimaan saippuamassaa käsivarsilleni...onneksi oli hanskat ja pitkähihainen paita, sillä muutoin olisi kyllä tehnyt kipeää.

Huhu kertoi apteekista ostettavan lipeän hinnaksi paljon suurempaa summaa, kuin mitä Bilteman lipeän hinta on (myydään nimellä Kaustisen sooda), joskisn Bilteman lipeällä kaikki eivät ole saippuanteossa onnistuneet, koska se ei ole 100% lipeää, vaan 80-100%. Päätin kuitenkin ottaa riskin. Ja se kannatti. Saippuat näyttävät ihan siltä miltä saippuan kuuluukin näyttää :)

Tein saippuaa kahdella eri reseptillä, joista toinen oli ihan perus oliiviöljysaippuaresepti ja toinen oli kosteuttava saippua, johon tuli sitten useampaa rasvaa. Oliiviöljysaippuaan en lisännyt väriä tai tuoksuja, mutta kosteuttavasta saippuasta tein hunajasaippuaa ja keltaista hunajasaippuaa. Saas nähdä miltä saippuat sitten valmistuessaan tuoksuvat ja näyttävät. Värihän tulee ymmärtääkseni vielä muuttumaan.


             Oliiviöljysaippua    Kosteuttava hunajasaippua    Keltainen kosteuttava hunajasaippua


Tänään aamulla, eli noin 12 tunnin kuluttua otin jo selvästi vaalentuneet saippuahalot muoteistaan (maitopurkeista) ja leikkasin ne veitsellä saippuapaloiksi. Kosteuttava saippua oli kuin pehmeää voita, mutta oliiviöljysaippua oli tässä vaiheessa jo niin kovaa, että leikatessa se passasi pikkusen murtumaan. Mutta ehkei tässä ihka ensimmäisessä saippuaerässäni ole tärkeintä ulkonäkö vaan se, että siitä edes tulee sitä saippuaa :)


                   Oliiviöljysaippua    Kosteuttava hunajasaippua  Keltainen kosteuttava hunajasaippua


Saippuat ovat valmiita noin 3kk kuluttua. Parhaimmillaan ne ovat kuitenkin vasta 6-12kk kuluttua. Ei siis mikään pikajuttu lainkaan, mutta pääasia, että ovat jouluksi valmiit, jotta saan kääritty muutaman pukinkonttiinkin :)




maanantai 20. elokuuta 2012

Ihana itsetehty korunaulakko

Tuunailuintoni ei ota laantuakseen, joten tämä(kin) päivä on mennyt puuhatessa kaikkea kivaa. Koska ilma oli mitä upein, en malttanut ihan koko päivää piperrellä neljän seinän sisällä. Tuli siis laitettua pihaakin kuntoon. Nyt saa syksy tulla :)

Aamusta lähdin kaupoille hakemaan erilaisian vetimiä, sillä suunnitelmanani oli tehdä koruilleni korunaulakko. Suuntasin heti aluksi kierrätyskeskukseen, sillä ajattelin niitä sieltä parhaiten löytyvän. Siellä oli vetimiä moneen lähtöön ja se sopi tälläkertaa oikeen vaan hyvin, koska vetimien tuli nimenomaan olla erilaisia keskenään. Muutaman samanlaisen otin, mutta kokonaisuuden tulisi olla vähän sellainen sekamelska, jotta ideani onnistuisi.


Seuraavaksi kävin hakemassa pätkän samaa lautaa, mitä käytin peilin kehystämiseen muutama päivä sitten. Ja päälle tuli tietenkin mattamusta maali, jotta se passaisi peilin kanssa samaan huoneeseen. 

Jemma-nimisessä piilossa oli kolme vedintä, jotka olin säilyttänyt jo useamman vuoden. Ajattelin silloin joskus, että niitä voisi joskus tarvita ja nyt, lähes 10 vuoden päästä oli SE hetki. Mulla yleensä ei ole tapana mitään vanhoja juttuja säilytellä, mutta muutama "tunneravojuttu" on jäänyt jemmaan. Nämä vetimet olivat aikoinaan maailman hienoimman Sotka-kirjahyllyn vetimet. Ehkä olen siitä hyllyn hienoudesta tänäpäivänä vähän eri mieltä, mutta hylly oli ensimmäinen, jonka omaan kotiini olin ihan uutena ostanut. Joten se oli tärkeä. Ja siitä muiston säilytin :)

Vetimiä paikoilleen ruuvatessani huomasin tehneeni pienen mokan. Reikiä oli 13, mutta vetimiä vain 12! Ja koska minähän EN odota huomiseen saakka, niin yksi vedin oli pakko löytää vielä tänään. Hetken asiaa kuumeisesti pohdittuani muistin, että mulla on edelleen olohuoneen arkun tuunaus puolitiessä ja olen irrottanut arkun kannen vetimen. Kävin hakeassa sen ja se sopi naulakkoon kuin nenä päähän. Arkkuun pitää käydä hakemassa uusi vedin, mutta sen ei ole niin kiire, kuin mitä oli naulakolla. Mä kun halusin naulakon tänään, en vasta huomenna seinälle :)

Nikkaroin kaikki vetimet kiinni maalattuun lautaan ja ruuvasin laudan seinälle. Ja se oli juuri niin ihana, kun mitä olin toivonutkin.


Ja vielä ihanampi siitä tuli, kun laitoin naulakkoon koruja <3
 

Ja jos nyt pienen salaisuuden teille kerron, niin tuo kuvassa vasemmalla oleva valkoinen helmikaulakoru ei ole oikeasti koru. Se on Ikean rullapimennysverhon "vedin". Mutta se menee siis oikein hyvin kaulakoruna, kun sen kieputtaa 4-5 kertaa kaulan ympäri :D :D :D
Korujen suhteen mulla kävi tänään ihan hirmuinen flaxi. Kävin nimittäin KappAhllissa ja siellä oli vino pino koruja hintaan 1 €!!!

Ostin kaikki sellaiset korut joista pidin joko sellaisenaan, tai joista saisin hyvää korumateriaalia purettuna. Niinpä muutamaa korua tuli ostettua tuplakappaleenakin. Hintalappujen mukaan korujen normaalihinta oli yhteensä 63 eurioa...ja maksoin niistä yhteensä 6€. Ei paha.





Kierrätyskeskukseen lähdin etsimään vetimien lisäksi myös sauvasekoitinta ja sellaisen sieltä löysin. Oli ainoa kappale, joten valinnanvaraa ei ollut ihan hirmuisesti. Joskaan eipä sillä ollut niin väliä, koska tarvitsen sauvasekoitinta tällä kertaa johonkin muuhun, kuin ruoanlaittoon. Mutta tästä lisää lähipäivinä :D
Sauvasekoitin 6€

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Muistoja menneisyydestä ja uuden luomista

Neljä päivää siihen meni, mutta valmista kuitenkin tuli. Tein pikkutytöille maton. Jos totta puhutaan, niin tein mattoa kyllä makuuhuoneeseen, mutta kun matto oli valmis (ja se siis valmistui silloin, kun kude loppui) totesin sen väärän kokoiseksi. Mutta lastenhuoneeseen se sopi. Laitoin vähän vaaleanpunaista hapsuiksi, koska sitä lastenhuone on muutoinkin pullollaan.



Sain myös pienen koruinspiksen, jolloin tein muutaman korun. Multa puuttui kokonaan semmoinen koru, jonka voin laittaa lähes minkä tahansa vaatteen kanssa, oli sitten arki tai juhla, joten sellaisen suunnittelu ja toteutus oli ensimmäisenä mielessä. Tein korun värittömistä lasihelmistä ja siitä tuli kyllä oikein kiva. Tykkään siitä ihan hurjasti!

 Seuraavaksi tein korun helmistä. Nämä helmet eivät tosin ole mitä tahansa helmiä, vaan näillä helmillä on todella suuri tunnearvo. 

Jokunen vuosi sitten harrastin kilpatanssia ja nämä helmet ovat vakiotanssipuvustani. Puku itsessään oli ns. liian suuri säilytettäväksi, mutta jotakin siitä halusin kuitenkin säästää. Niinpä ratkoin siitä aikoinaan ison kasan helmiä jemmaan. Ja nyt ne sitten muuntautuivat kaulakoruksi ja rannekoruksi.

Tallessa on koristeita myös latttaripuvusta, joten ehkä saan niitäkin hyödynnettyä korujen tekoon...joskin kyllä mä hiukan elättelen vielä toiveita senkin suhteen, että koristeet saisi kirjailtua seuraavaan lattaripukuuni. Ehkäpä me vielä palaamme mieheni kanssa parketeille, kun lapset ovat vähän isompia ja aikaa jäisi tanssillekin?!? :)


Lomareissullamme ostin tuollaisen "kameekoru"-riipuksen, koska se on todella nätti. En kuitenkaan tykkää itse käyttää mitään "nyörikoruja" joten sen sijoittaminen tavalliseen koruun tuotatti vähän päänvaivaa. Kunnes tänään sitten keksin, miten se onnistuu. 

Tein jigin laudanpätkästä ja muutamasta puutapista, jotta sain rautalankaa kiedottu kauniisiin muotoihin. Sitten vaan liitin joukkon helmiä ja liitin valmiit palat toisiinsa pienillä renkailla. Riipus keskelle ja avot. Niiiiiiin on nätti! Tämä koru on ehdottomasti yksi suosikeistan.

 Ja siis kyllä, nimenomaan rautalanka, ei hopealanka tms. koska rautalanka on halpaa ja sillä on hyvä harjoitella. Perehdyn siihen hopeaan sitten, kun osaan paremmin.


torstai 16. elokuuta 2012

Syksy saapuu...

Huhu kertoi (netin keskustelufoorumilla) että PikkuSiilissä ei ole kerrassaan niin mitään ostettavaa...ja koska mä en usko ennen kuin näen (siis ylipäänsä mitään asiaa) niin pakkohan se oli käydä katsomassa, että puhuivatko ihmiset totta. Toki uskon sen, etteivät nämä ihmiset löytöjä tehneet, jotka sanoivat, etteivät sieltä mitään löytäneet. Mutta kai sieltä nyt edes jotain löytyy? Edes jollekin :D

Mä löysin ihan kivasti vaatetta. Erittäin mukavana löytönä pidin vähintäänkin kohtuuhintaisia Viikkareita kuopukselle. Meillä on joskus ollut samanmoiset pienemmässä koossa ja tykkäsin niistä ihan hirmuisesti. Niinpä oli kiva saada isommat tilalle.

Vaikka sää on mitä kesäisin, niin mulla on jo jotenkin vähän semmoinen syksyfiilis. Niinpä ostoskoriin löysi tiensä myös muutama pehmeä velourvaate. Kesä on ihan parasta, mutta kyllä siinä syksyssäkin oma viehätyksensä on :)

 Vikingin goretex-kengät koko 26, 5€

  3 kpl legginssejä 86-92 cm yht: 1€

 Lindex velourtunika 92 cm 4,50€

 Lindex velourhousut 104 cm 2€

 GAP tunika koko 4, 4€

Lindex hellemekko 116 cm 3,50€

tiistai 14. elokuuta 2012

Vihdoinkin valmista!

Vähän nolottaa myöntää, mutta mitäpä sitä totuutta kieltämään. Mä olen todella taitava aloittamaan erilaisia projekteja...mutta se asioiden loppuunsaattaminen ei ole ihan niin helppoa. Siinä tuppaa kestämään tovi jos toinenkin. Tämän viimeksi valmistuneen projektin kohdalla siinä meni reilut 2 vuotta. Mutta eikö pääasia olekin se projektien aloittaminen? Ei välttämättä siis se loppuun saattaminen :D :D

2010 toukokuussa dyykkasin roskakatoksesta puutarhapenkin, joka kaipasi kunnostusta. Kyllä siinä istui, mutta ei se kovin kaunis ollut. 

Purin penkin jokunen aika sitten osiin (viime vuonna) ja sen jälkeen se hiottiin (mies hioi) jotta siihen saataisiin maalipinta päälle. Penkin kokoaminen vaati vähän hermoja (multa ne loppui ja pääsi monta ärräpäätä) mutta lopulta pennki saatiin kokoon (mies sai). Ja tänään oli sitten SE päivä, kun oli aika maalata. Sen tein ihan itse, joten kyllä mä nyt edes pienen osan kredittiä meinaan itselleni tuosta ottaa :D :D
Työtunteja kului lopulta päälle 10 ja mies tuossa josakin vaiheessa kyselikin, että eikö olisi kannattavampaa ostaa uutena, jos kerran penkin haluan. Mutta ei. Tää oli periaatekysymys. Mä halusin nimenomaan tehdä itse. Ja sen tein. Ainakin vähän :D


Joitakin vuosia sitten ostin Ikeasta peruspeilin. Siis sellaisen, jossa ei ole edes kehyksiä, vaan pelkkä se peililasi. Yläkerran rempan yhteydessä peili otti vähän osumaa lattialaatan kanssa ja peili hävisi sen taiston. Peilistä murtui yksi kulma ruman rösöiseksi ja teräväksi, eikä peiliä siis voinut enää ripustaa seinälle. Onneksi olin jo jonkin aikaa ollut sitä mieltä, että peili kaipaisi kehykset ympärillen ja nyt se sitten oli hyvä toteuttaa. 

Alkuun hahmottelin mielessäni valmiiksi sen, että mitä haluan, joten tällä kertaa toteutus ei montaa päivää vienyt. Hain paikallisesta rautakaupasta pätkän lautaa, joka sahattiin valmiiksi jiiriin. Mulle jäi siis liimaus ja ruuvaus, jossa mies vähän avusti. Tämän jälken maalasin kehykset mattamustalla spraymallilla ja sen jälkeen kiinnitin kehykset kiiltoflexillä peiliin kiinni.

Lopuksi vielä ruuvasin peilin taakse kiinnityskoukut ja viritin niiden väliin rautalangan. Jotta nyt on peili seinällä :)


Tässä vielä lähikuvaa kehyksistä. Tuo lauta on tuollaista "käsittelemätöntä", jolloin sen pinta on vähän elävämpi.

 Useampi projekti on vielä kesken ja sormet syyhyää uusien, suunnitteilla olevien projektien pariin. Jotta eiköhän me vielä näissä meiningeissä tavata :D

lauantai 11. elokuuta 2012

Ihana pieni (tuunattu) ompelunurkkaus

Joskus aina on tullut pohdittua sitä, miten ihanaa olisi omata pieni ompelunurkkaus. Siis sellainen, jonne mahtuisi juuri ja juuri ompelukone ja vähän ompelutarvikkeita. Meillä kun on ompelukone ja lainasaumuri sijainneet pääsääntöisesti ruokapöydällä, eikä se ihan hirmuisissa määrin miellytä silmää, eikä se ole kovinkaan kätevääkään. Melkoisen monta kertaa ovat pienet ja näppärät sormet sorkkineet langat pois paikoiltaan ja asettanut koneisiin aivan uudet tikinpituudet jne.

Olen pohtimalla pohtinut, jotta minne sen ompelukoneen saisin, mutten ole sille paikkaa keksinyt. Nyt, kun sain ihka oman saumurin, sain uuden syyn alkaa sitä ompelunurkkauksen paikkaa taas ihan kunnolla pohtimaan. Ja lopulta sen sitten keksin. Pienellä tuunauksella saisin tehtyä makuuhuoneen kirjahyllystä "ompelupöydän"...ja sen sitten toteutin.

Alla on Ikean Expedit-kirjahylly poikittain ja päällä on keittiöstä poistettu työtaso...muistaakseni mäntyä, taikka koivua ja vaha päällä. Alkuun kyllä pohdin pöytälevyn päällystämistä jollakin, mutta kun levyä paikoilleen mallailin, niin totesin, että pieni säväys puuta makkariin ei ehkä olisikaan pahitteeksi. Joten päädyin olla tekemättä levylle mitään :)

Levy on ruuvattu muutamalla ruuvilla (sellaista rautalevyä apuna käyttäen) kirjahyllyyn, jotta se pysyy paikoillaan. Levy on 12,5 cm leveämpi, kuin kirjahylly ja testasin, että se riittää, jotta saan hyvän ompeluasennon. Kyllä nyt kelpaa ommella mekkoja! Uusi saumuri ja uusi ompelunurkkaus :D

Ainoa vaan, että alkaa olemaan jo mekkokelit vähän ohi...pitänee siis opetella ompelemaan tunikoja ja velourhousuja.


Kävimme sukuloimassa ja hänen "kirppiskasastaan" poimimme muutaman meille sopivan vaatteen. Tosin hieman on tuossa puputunikassa hihat lyhyemmän puoleiset, mutta ehkä se vielä muutaman kerran päällä menee, kun se on niin söpö :)
Saimme vaatteet sukulaisalennuksella hintaan 0€.

Lindex 86 cm mekko

 Lindex 92 cm tunika

Lindex Bamse velourleggarit 98 cm

 Reimatec toppahousut 98 cm

Muutama päivä sitten naapuri kysäisi, josko meillä olisi jotakin käyttöä vanhalle Lack-pöydälle. Pöytälevyn pinta ei ollut aivan priima, mutta koska sen voi aina tuunata, otin pöydän meille.

Ennen...


...jälkeen.


Pöytä sai uuden kankaan päälleen. Kulmien taittelu ei sujunut aivan ongelmitta, mutta kyllä se lapsille kelpasi. Pöytä meni siis pikkutyttöjen huoneeseen :)


torstai 9. elokuuta 2012

Muutama kirppislöytö ja tuunattava nukketalo

Löysin tällä kertaa todella edullisen Meandin paidan, joka siirtynee nätin printtinsä ansiosta heti yhdeksi suosikkipaidoista. Mikäli paita säilyy käytössä ehjänä, voisin tehdä siitä sen jälkeen vaikka hameen, sillä nyt se on mahdollista, koska mulla on ihka ikioma SAUMURI <3

Langat olen koneeseen jo pujotellut (eikä ollut onneksi edes vaikeaa) mutta muutoin en ole sitä vielä ehtinyt testaamaan. Mutta eiköhän sillä yhden paidan mekoksi tuunaa :)

Me&I paita 86-92 cm 1,90€

M.O.S mekko 104-110 cm 1,30€


EXIT paita 116 cm 1,30€

H&M toppi 116 cm 2€

Zara mekko 118 cm 1,20€

Only toppi 2€

Hiusklipsit 1€


Koska erilaisia projekteja ei voi koskaan olla liikaa, niin kävipä sitten niin, että innostuin vahingossa tuunaamaan tytöille nukketaloa. Jos voisin, niin ottaisin kyllä kaiken kunnian kekseliäisyydestä, mutta idea syntyi kyllä täysin vahingossa.

Olen jo jonkin aikaa pohtinut, että haluan eroon Ikean Trofast lelunsäilytyshäspäkästä (kuva), jonka ostin käytettynä noin 1,5v sitten. Päätin sitten ryhtyä tuumasta toimeen...tyhjensin hyllykön ja nostin sen pystyyn, jotta sain sen siirrettyä huoneen toiseen päähään.

Ja siinä se sitten oli. AIVAN selvä nukketalo! Eikö olekin!



Olen itse tehnyt sellaisia Barbie-kokoisia puisia huonekaluja ja jotakin pientä Mailegiäkin meiltä löytyy, joten osa kalusteistakin olisi jo valmiina. Ja ne mitkä puuttuu, voin tehdä itse. Ja ainahan on olemassa myös kirppikset, joista löytyy varmasti kaikkea kivaa nukketaloon.

Esittelin idean lapsille ja he innostuivat. Barbienukkeja tms. meillä ei tosin enää esikoisen muutamaa Moxia lukuunottamatta ole, koska olin joutua suljetulle osastolle niiden kaikenmaailman pikkukenkien ja vaateriepujen vuoksi, joita oli aina siellä, mihin minä astuin. Mutta meiltä löytyy kyllä samaa kokoluokkaa olevia nalleja, joita olen itse lapsille tehnyt.

Nallet kelpasivat, mutta tytöt ristivät talon silti ponitaloksi. Aika näyttää, mitkä kaikki öttiäiset siellä sitten lopulta asuvat, kun talo valmistuu :)

Nukketalon katot ja lattiat ovat täynnä reikiä, jotka haluan piiloon. Eli jotakin pitää niiden päälle keksiä. Myös seinät kaipaavat tapettia ja kaipa sitä jotakin muutakin keksii, kun hetken miettii. Kirppikselle lähdin ns. avoimin mielin, eli ideana oli katsoa, mitä vastaan sattuu tulemaan ja suunnitella nukketaloa sitten sitä kautta lisää.

Ihan ensimmäisenä löysin tapetin. Tapetti on aivan älyttömän rumaa pieniprinttistä kukkatapettia, joka sopii kuin nenä päähän nukketaloon. Koskaan en moista omalle seinälleni huolisi (tai no, ehkä ulkohuussiin) mutta nukketaloon se on kuin tehty. Kuvion kokokin on täydellinen.

Rulla tapettia 3€

 Löysin myös liinan, joka tulee nukketaloon matoksi, sekä 2 pientä kehystä, joista tulee seinille taulut.


Liina 1,20€, taulut 1€/kpl