lauantai 5. huhtikuuta 2014

2. kauppareissu takana

Tässä nämä nyt olisi. Eilisen päivän kauppaostokset kuvina. Koen helpommaksi kuvata, kuin kirjoittaa kaikki tuotteet määrineen erikseen. Ja onhan se mukavampaa lukijoillekin, että on kuvaa, eikä vain listaa. Jokusen sanan kustakin kuvasta kerron, jotta saatte paremmin käsitystä siitä, että minkä tuotteen kohdalla olen venyttänyt penniä ja minkä tuotteen kohdalla olen tiukasti pitänyt kiinni siitä entisestä, koska myönnän olevani jossakin määrin merkkiuskollinen.


10 kg pottuja, luulisi sen riittävän hetkeksi!

Isoon säkkiin päädyin siksi, että se oli kilohinnaltaan selvästi edukkaampaa, kuin pienet pussit, tai edes irtomyynti. Perunaa myytiin Prismassa 0,99€ kilohinnalla (hassua, sillä S-marketissa potut maksaa 0,69€/kg) ja 10 kg säkin sai hintaan 3,95€, jolloin kilohinta oli alle 40 senttiä. En ole aivan varma siitä, että saanko kulutettua koko tuon 10 kg perunaa ennen, kuin potut menee huonoiksi, sillä en tiedä kauanko peruna säilyy. Mutta kokeilemallahan se selviää :)

Kukkakaali ei ollut kilohinnaltaan erityisen halpaa (3,99€/kg), mutta koska sitä tarvitaan vauvanruokaan, sekä kasvissosekeittoon, niin sitä oli ostettava hinnasta välittämättä. Sama pätee myös bataattiin (2,79€/kg).

Kurkun (2,45€/kg) valitsin kotimaisena, kuin myös tomaatin (4,99€/kg). Kurkun hintaa pidin kohtuullisena, mutta jos pussillinen tomaattia maksaa 4,72€, on hinta kyllä aivan tajuttoman kova. Hetken harkitsin ulkolaisen tomaatin puoleen kääntymistä, mutta pysyttäydyin kuitenkin kotimaisessa sen maun vuoksi. Se kun nyt vaan yksinkertaisesti maistuu paremmalta. Mietin asiaa myös niin, että kompensoin tomaattien kovaa hintaa sitten jonkun muun tuotteen kohdalla.

Banaaneista valitsin kilohinnaltaan edukkaimman (1,25€/kg) sillä banaaneissa en eroa huomaa. Tämä tuote siis kuuluu niihin, jossa merkillä ei ole väliä. Omenat sen sijaan ovat asia, joissa laji ratkaisee. Ainakin siis meidän aikuisten mielestä. Mieheni haluaa Golden delicious-omenoita (1,75€/kg), kun itse taas omenoita popsiessani syön Granny smithejä. Lapsille kelpaa sen sijaan mikä tahansa omena, sillä heidän mielestään kaikki maistuu ihan samalta.

Salaatista pulitin 1,49€, eikä se tainnut olla edullisinta. Pyörin siinä salaattitiskillä hieman hämilläni, koska hinnat eivät mielestäni olleet aivan samassa paikassa, jossa hintaan viittaava tuote oli. Niinpä sitten vain päädyin nakkaamaan kärryyn salaattipussin, joka näytti hyvältä.

Basilika tulee keittoon (kesällä saan basilikat omasta yrttimaastani) ja rypäleet olivat tarjouksessa (1,69€/rasia), joten nappasin moisenkin kärryihin.


Maidoista valitsin edullisimman (0,79€/l) ja tällä kertaa se sattui olemaan Valion Arkimaito. Myös jogurttihyllyltä nappasin mukaani edullisimman jogurtin, joka oli Arkijogurtti. Aika arkista meininkiä, siis :D


Juustoksi valitsin (yllättäen) Arkijuuston, joka oli kilohinnaltaan edullisin. Ja samalla periaatteella mukaan tarttui myös Arkiraejuusto. Koskenlaskija maksoi sen minkä se sitten ikinä maksoikaan...tämän tuotteen kohdalla olen merkkiuskollinen, eli siitä en luovu.

Mieheni on sen sijaan merkkiuskollinen rahkojensa suhteen (tosin ihan perustellusti, sillä siinä on protksua enemmän, kuin mitä muissa) ja hänen rahkansa tulee olla Valion pehmeää maitorahkaa. Itse taas suosin Ehrmannin rahkaa puhtaasti sen hyvän maun vuoksi. Hinnaltaan nämä rahkat ovat keskenään identtiset, mutta halvempaakin rahkaa on toki myynnissä. Halvempaan rahkaan päädynkin aina silloin, kun teen rahkaa. Siis tarkoittaen nyt jälkiruokana tarjoiltavaa rahkaa, jossa on rahkaa, kermaa ja hedelmiä tai marjoja. Mutta jos syömme rahkan suoraan purkista, on rahka jompaa kumpaa yllä olevista.


Ja sitten ne munat. Kanojen hyvinvoinnista en tingi ja piste. Maksoi, mitä maksoi. Ja nämä munathan sitten maksaa. Paljon. 1,99€/6 munaa. Mutta eipähän ole paska fiilis kanojen olojen vuoksi, joten maksan mielelläni siitä hyvästä jokusen euron enemmän.

Kerman osalta sitten taas tingin. Ostin edullisinta kermaa ja tein myös aivan uuden kermalöydön! Olen aiemmin ostanut (muistaakseni) Valion kolmen juston kertaa kasvissosekeittoni joukkoon. Se on hinnaltaan melko suolaista, mutta tarjolla olikin myös halvempi vaihtoehto, jonka otin nyt kokeiluun. Ja jos se maistuu hyvältä, kokeilu jää pysyväksi.

Creme Bonjourin kohdalla olen merkkiuskollinen, mutta kaikki muut kuvassa olevat tuotteet valitsin puhtaasti kilo/litra/tms. hinnan pohjalta, eli valitsin edullisinta.


Kahvia en itse juo, mutta mies juo. Hänen mukaansa halvin kahvi kelpaa hälle hyvin, joten ostin halvinta mitä löysin. Kaurahiutaleiden kohdalla sen sijaan olen merkkiuskollinen. Myslistä valitsin edukkaimman paketin, mutta Makukurkkujen tulee olla Felixiä. Tosin jäin nyt pohtimaan sitä, että pitäisiköhän sitä uskaltaa kokeilla jotain muutakin merkkiä? Koitan muistaa tehdä seuraavalla kerralla toisenlaisen valinnan kurkkupurkin suhteen.
Leivät otin osin hinnan perusteella, osin sillä perustein, mikä on tuttua. Tosin mielestäni olen lähtökohatisestikin aina ostanut edukasta leipää. Mukaan tarttui myös esipaistetut patongit, joiden kilohinta oli vain reilut 2 euroa...pitääkin katsoa, että ovatko ne jopa halvempia, kuin valmiit leivät. En nimittäin koe sitä ongelmana, jos laitan leivät uuniin itse...ovatpahan sitten tuoreita, kun ne sieltä ulos tulee.

Kauppalistassani luki makaroni ja täysjyvämakaroni. Jätin kuitenkin sen tavallisen pussin ostamatta, koska ostin tosiaan sen 10 kg niitä pottuja. Jos kaapissa ei ole makaronia, on pottuja pakko käyttää. Jospa se edistäisi sitä, ettei hävikkiä syntyisi perunan osalta?

Spagettia ostin tavallisena ja täysjyväisenä. Molempien osalta valitsin kilohinnaltaan edullisimmat merkit. Myös kasvisliemikuution osalta ostin edukkaimman. Ja jos maku vastaa samaa, kuin mitä aiemmin käyttämämme tuote, ostan tätä jatkossakin.


Lihaa, lihaa ja lihaa. Kyllä, me syömme lihaa paljon. Erittäin paljon.

Pihvit taisivat olla jossakin alennuksessa. Tai sitten ne oltiin vähän tällaista hupsua asiakasta huiputtaakseen esitelty "tarjous-tuotteenomaisesti", jolloin sitten siihen tarjoukseen tulin tarttuneeksi. Vaikka en tosiaan vieläkään ole aivan varma siitä, että oliko kyse tarjouksesta :D

Jauheliha sen sijaan oli tarjouksessa (4,98€/kg). Nauta-sikaa käytämme lähinnä silloin, kun teemme lihapullia tai pihvejä.


Ja kuten tästä nyt näkyy, niin ostin ison kasan lihaa punaisella lapulla. Suurin osa naudan jauhelihaa ja paistijauhelihaa, mutta mukana myös rasia kalkkunan jauhelihaa. Miehen mukaan pakkasessa oli jo ennestään 11 rasiaa jauhelihaa, mutta eipähän lopu lihat kesken. Ainakaan pariin viikkoon.


Ja lisää punaisen lapun ostoksia. Kalkkunaleikkeleestä en luovu, mutta jos saan kinkkuleikkelettä punaisella lapulla, voin moisenkin paketin kärryihin nakata. Maksamakkaran kohdalla olin merkkiuskollinen (halvempaakin olisi ollut tarjolla), mutta kompensoin sitä sitten taas noilla punaisen lapun tuotteilla. Snellmannin kinkku ja kalkkunafilesuikaleet olivat uusi tuttavuus, mutta eiköhän näistäkin jotain syötävää synny. Saarioisten broilerpyöryköistä pidän kovasti, mutta niitä en ole koskaan ennen punaisella lapulla nähnyt. Ja nyt kun näin, tartuin pakettiin ja nakkasin senkin kärryihin.

Mieheni ei pidä ns. jauhomakkaroista/nakeista, joten koitin katsoa, josko punaisella lapulla löytyisi nakkeja, joissa olisi korkeahko lihapitoisuus. Mies nimittäin oli ehdottanut, että söisimme lähipäivinä nakkikeittoa...eikä siihen siis kelpaa ne jauhonakit. Vatajan nakkeja ei ollut punaisella lapulla, mutta löysin HK:n sinettinakit. En kyllä tiedä mitä "sinetti" tässä kohtaa tarkoittaa (eikä tiennyt myyjäkään), mutta tuoteselosteen mukaan lihapitoisuus oli korkeahko. Joten niihin päädyin. Nakkikeittoa emme tosin sitten saaneet, sillä nakit tuhottiin tänään lounaaksi ja ruoanlaiton suhteen tuli niin kiire, ettei pottuja keretty saamaan liedelle. Mutta hyvin maistui nakit "risoton" muodossa. Myös miehelle :)

Mies saa siis nyt luvan sitten tyytyä jauhomakkarakeittoon (tai vaihtoehtoisesti syödä edelliseltä päivältä jäänyttä ruokaa), joka valmistetaan HK:n sinisestä lenkistä. Se maksoi 0,99€ ,ollen siis päiväyksen vuoksi tarjouksessa.


Ja sitten mennäänkin "kivittäkää mut!"-osastolle. Eli vauvalle maitoa ja 2 lihapurkkia. Lisäksi 12 purkkia hedelmäsoseita, joista osa tulee kyllä myös isompien lasten (ja äidinkin) käyttöön.



Hygieniatuotteiden kohdalla kävin pitkiä taisteluja itseni kanssa. Ostaakko tuttua ja turvallista, vai uutta ja edullista. Päädyin ratkaisussani puolitiehen.

Arielin pyykkipulveri oli poistotuote, joka oli -30% alennuksessa. Tuo iso puteli maksoi 10,43 euroa ja pesukertoja siinä on paketin mukaan päälle 70 kpl. Todellisuudessa PALJON enemmän, sillä käytän pesuainetta 2 ruokalusikallista koneellista kohden. Muistaakseni ohjelma, jossa käsiteltiin jokunen tovi sitten pyykinpesuaineen määriä, oli Kuningaskuluttaja. Ja siinä siis käytiin läpi sitä, että pesuainetta ei todellakaan tarvitse käyttää tätä enempää. Enkä omaan tuttuun tapaani uskonut ennen kuin näin, joten asiaa oli pakko kokeilla. Ja kyllä se todeksi oli pakko todeta.

Huuhteluaineen kohdalla ostin halpismerkkiä. Haistelin kaikki halpispullot kaupassa läpi (niin ei kaiketi saisi tehdä, tuhma minä) ja lähes poikkeuksetta haju oli valtavan paha. Jotenkin aivan liian teennäinen ja imelä. Jätin tutut ja turvalliset Comfort-pullot hyllyyn varsin haikein mielin, mutta katsotaan nyt, josko tämä yksi ja ainoa, edes jokseenkin hyväntuoksuinen huuhteluaine olisi hyvä. Jos ei ole, palaan kyllä välittömästi vanhaan, tai koitan löytää jonkinlaisen välimuodon.

Käsisaippuaksi sen sijaan valitsin kaikkein halvimman purkin. Tosin tämän tuotteen kohdalla jo tiedän sen hyväksi. Ostin viime kuussa ensimmäistä kertaa Extran saippuaa täyttöpullojen täyttöä varten ja yllätyin aivan äärimmäisen positiivisesti. Iso saippuapullo maksaa 1,60€...kun ennen pulitin jopa suuremman summan pullosta, jossa on saippuaa muistaakseni vain 200 ml. Aikamoinen hintaero! Ja kun eroa ei laadussa näytä olevan, en keksi enää mitään syytä palata vanhaan.

Hampaiden hoitoon liittyvät jutut olivatkin sitten hieman kovempi pala. Niiden kohdalla yritin kyllä joustaa, mutta aika laimeaksi se jousto tuntui jäävän. Otin käteeni hammasharjapaketin, jossa oli 3 edullista hammasharjaa. Mutta ne harjat olivat rumia. Eivät näyttäneet "käteen sopivilta" ja niiden väri ja muotoilukin oli ruma. Koitin miettiä, että mitä väliä sillä on, jos hammasharja ei ole kaunis, mutta jotenkin pelotti se, että mikä mahtaa olla niiden laatu? Kaipa niillä hampaansa pesee, mutta peseekö yhtä hyvin, kuin näillä, mihin päädyin? Nyt, kun asiaa tässä kotivohvalla mietin, pidän itseäni hieman hysteerisenä. Mutta vieläkään ne halpishammasharjat eivät tunnu hyvältä vaihtoehdolta.

Ja sama juttu pätee myös hammastahnaan. Pepsodentiltä valitsin kaikkein halvimman hammastahnan, mutta sekin oli kilohinnaltaan (vai myytiinköhän se litrahinnalla?) HUOMATTAVASTI kalliimpaa, kuin mitä halpismerkkisen hammastahnan hinta oli. En kuitenkaan mitenkään uskalla luottaa siihen, että halpismekkinen hammastahna on oikeasti yhtä hyvää. Joten en kertakaikkisesti voinut tehdä sitä ratkaisua, että olisin jättänyt pepsodentin kauppaan ja ottanut mukaani vain Extran hamastahnan. Joten otin molemmat.

Nyt voin testata Extraa, jolloin pääsen toteamaan, että toimiiko se vai ei. Koitin kovasti katsoa hammastahnatuubien sisältömerkintöjä, mutta aika samoilta ne näyttivät. Fluoria molemmissa, kuten pitääkin. Mutta jos se Extran on silti huonompaa? Ei puhdista kunnolla? On hajultaan tai maultaan pahaa? Ei ehkäise niin hyvin reikiä? Ainakin siinä on todella ruma pakkaus. Kuten halpistuotteilla niin monasti muutoinkin.

Ymmärrän kyllä sen, että halpismerkit ovat halpoja juuri siksi, että niiden kohdalla ei olla turhaan sijoitettu rahaa pakkausten ulkomuotoon. Mutta minä olen nyt elävä esimerkki siitä, että se ehkä kannattaisi. En halua ostaa rumaa hammasrahjaa tai edes rumaa hammastahnatuubia, koska liitän sen ulkonäön kuitenkin jossakin määrin liittyvän myös tuotteen laatuun.

Eikö sillä samalla, pienellä rahalla jonka firma on logoonsa jatuotteidensa pakkauksiin investoinut, olisi voitu saada hieman kauniimpi logo ja pakkaus aikaan?

Mutta palatakseni asiaan, niin hammastahnat tosiaan menee nyt kokeiluun ja teen seuraavan hammastahnatuubiostopäätökseni (mukava pikku sanahirviö :D ) sitten sen perusteella. Suuveden ostin litrahinnan perusteella...en tainnut senkään kohdalla ostaa sitä kaikkein halvinta, mutta ne kalleimmat jätin kauppaan.

Vanulaput ja topsipuikot ostin halvimman mukaan. Topsipuikoille olen hommannut rasian, joten ei haittaa, että ne myytiin pusseissa. Ja kaipa se luontoakin säästää, että ostan ne ohkasissa pusseissa, enkä kovissa muovirasioissa, jotka eivät sitten kuitenkaan ole riittävän kovia, jotta niistä jatkokäyttöön olisi. Myös meikinpoistoaineeksi valitsin edullisen tuotteen...kaipa sekin meikit naamasta poistaa, kuten kalliimmatkin tökötit.

Hiusharjaksi valitsin edullisen, joka näytti samalla siltä, ettei se heti hajoa. Esikoiselle kun saa olla jatkuvasti ostamassa uusia harjoja vanhojen tilalle. Ne kun kaikki hajoavat jostakin käsittämättömästä syystä.

Kertakäyttöhöylät valitsin osin hinnan ja osin merkin mukaan. Mies on joskus sanonut, että hälle passaa sellaiset höylät, joissa on 2 terää. Ostin hänelle jokunen aika sitten 3 eri pussia erilaisia teriä, jotta hän saisi valita mieluisensa. Näistä loppuun oltiin ensimmäisenä käytetty nuo terät, joita hänelle nyt ostin. Otaksun siis niiden olleen mieluisammat. Partavaahdon ostin vanhasta tottumuksesta tuolla merkillä, mutta ehkä siinäkin voisi jotain muutakin merkkiä kokeilla, jos edullisempia on muista merkeistä tarjolla.

Itselleni ostin teriksi edullisempia, kuin mitä normaalisti käytän. En halvimpia (koska ne nyt vaan yksinkertaisesti eivät ole niin hyviä), mutta silti halvempia. Ja tämä saa luvan riittää :D

Lisäksi ostin myös 2 muovikassia, sillä jälleen kerran kävi niin, että mukaan varaamani kassit eivät riittäneet. Ja saatoin ihan vaan silleen pienesti vahingossa ostaa myös karkkipussin. Mutta siitä ei ole kuvaa, koska pussi oli jo laukussa avattuna, kun kannoin tavarat kotiin :D


Ja sitten taas sinne kivitys-osastolle.

Kun lähdin ajelemaan kaupasta kotiin, muistin unohtaneeni ostaa vauvalle naksuja. Olin ajatellut, että hänelle voisi ostaa naksuja, jolloin hän voisi mutustella niitä itsekseen vaikka jälkiruokatyyppisesti. Joten päätin kurvata vielä S-markettiin ennen, kun menin kotiin. Ja tässä sitä nyt sitten taas nähdään, miten käy, kun käyn ihan vaan pikaisesti ostamassa kaupasta YHDEN jutun.

Tässä on mitä paras esimerkki siitä, miksi mun EI KANNATA mennä kauppaan usein.

Ostin vauvalle naksuja ja sain samalla loistavan idean ostaa myös sipsejä. Ja simaa. Ja jätskiä. Ja suklaata.

Ja seuraavaksi mä ihmettelen sitä, miksi mun takapuoleni ei pienene *lyö päätä seinään*.

Mulla on nyt se painonpudotusprojekti hieman jäissä. Painan tällä hetkellä 73-73,5 kg...eikä se ole hyvä. Ei sitten niin lainkaan. Eikä se hyväksi myöskään muutu, jos possuttelen. Maanantaina jo aloitin hieman tarkistelemaan syömisiäni...mutta lopetin sen aika nopeasti. Tai sanotaanko niin, että en nyt ehkä aivan kokonaan lopettanut, sillä olen kyllä tämän viikon aikana laihtunut jokusen gramman, mutta kyllä se vaakalukema olisi jo siirtynyt sinne 72 kg puolelle, jos olisin tiukkaa linjaa pitänyt. Mutta kun en ole. Typerä minä.

Tänään on luvassa koko perheen yhteinen leffailta kera Risto Räppääjän. Muu perhe syönee sipsejä (ja vauva naksuja), mutta mä taidan olla joko syömättä, tai vaikka sitten popsia porkkanaa. Omenapiirakkaa ajattelin kyllä lähipäivinä leipoa ja sen kera mutustelen myös jätskiä. Mutta koska olen taas pari päivää poissa kaupasta, en saa ostettua lisää herkkuja. Joten jospa se vaakalukema sitten jo ensi viikon lopulla pyörisi siellä 72 kg puolella?

Kauppaan meni tällä kertaa rahaa yhteensä 257,18€. Kävin nyt saman päivän aikana kahdesti kaupassa ja se rokottaa aika kovalla kädellä sitä 7:n kauppareissun tavoitetta huhtikuun osalta. Mutta minkäs teet. Kovasti koitin tuossa laskeskella, mutta en usko, että mitenkään pärjään siten, että käyn kaupassa enää vain 4 kertaa. Mutta yrittää voi toki aina.

Yhteensä kauppaan on mennyt rahaa 279,68€, käyntikertoja 3.
 Budjetista on jäljellä 520,32€, käyntikertoja 4.

6 kommenttia:

  1. tää oli kiinnostavaa, mulla ei ole mitään budjettia, mutta ihan itselle vois kuvata mitä ostaa ja miksi ja paljonko rahaa menee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omien kulutustottumusten tarkistelu ei olisi varmaankaan meistä kenellekään pahitteeksi :)

      Poista
  2. Olen monesti miettinyt, että pitäisikö kuvata ruokaostokset...olen vaan jotenkin siinä kohtaa kovin laiska kun kuvaan muuten niin valtavasti kaikkea. Olen niin tarkka elintarvikkeista, että minun kassini ei kovin halvaksi tule.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiäkös sen kuvan siinä samalla ottaa, kun latoo tavarat kassista pois :) Pistää vaan toviksi jääkaapin/kaapin sijasta pöydälle, nappaa kuvan ja sitten tavarat paikoilleen :)

      Poista
  3. Noita kuvia kun katsoo niin vaikea ymmärtää mihin yli 250 on mennyt? Joo, jauhelihaa oli paljon, mutta ei sekään selitä tätä hintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä tuo näyttää melko vähältä määrältä, mutta kyllä mulla kuitenkin useampi kassi oli, jotka kotiin kaupasta kannoin. En viitsi alkaa jokaisen tuotteen hintaa erikseen erittelemään, mutta kuvakohtaisesti voi nyt pikaisesti kuitista tsekata, että paljonko kunkin kuvan tuotteet maksoivat yhteenä :)

      1. Kasvikset 27,03€
      2. Maidot ja jogurtti 7,31€
      3. Rahkat ja juustot 20,33€
      4. Munat, kermat, ketsupit yms. 20,09€
      5. Kahvi, hiutaleet, makaronit, leivät jne. 20,58€
      6. Lihat 18,89€
      7. Lihat 22,80€
      8. Lihat 20,35€
      9. Einekset 20,91€
      10. Vauvanruoat 19,18€
      11. Hygienia 42,29€
      12. Herkut 13,30€

      Kuvista puuttuu muovikassit ja karkkipussi, joihin meni rahaa 2,35€.

      Yhteensä: 255,41€...näemmä pieni laskuvirheenpoikanen on tuonne jonnekin väliin tullut, koska summa ei aivan 100% täsmää. Mutta 2 euroa sinne tai tänne ei nyt tässä kohtaa niin merkkaa, sillä kyllä tästä nyt suuntaa-antavasti näkee, että paljonko rahaa on suunnillen kuvan tarvikkeisiin mennyt.

      Joko nyt ymmärrät, minne se rapiat 250 euroa katosi? :)

      Poista